Eduskunta

09. 09 2020

Toimenpidealoite työehtoshoppailun hillitsemiseksi

Eduskunnalle Työehtoshoppailulla tarkoitetaan työntekijöiden siirtämistä työnantajalle edullisemman työehtosopimuksen piiriin. Työnantaja siis valitsee lain puitteissa edullisimman työehtosopimuksen yleensä laskeakseen palkkakustannuksia tai heikentääkseen työehtoja. Työehtoshoppailua perustellaan työnantajapuolen näkökulmasta kustannussäästöillä ja kilpailutilanteella. Työehtoshoppailun kustannukset kuitenkin lankeavat työntekijöiden ja yhteiskunnan maksettaviksi. Pienet palkat ja heikot työehdot pakottavat työntekijät usein yhteiskunnan turvaverkkojen varaan. Ensisijainen mahdollisuus ja valta hillitä työehtoshoppailua on… Lue loppuun

12. 06 2020

Kirjallinen kysymys sovitellun työttömyysetuuden ongelmista

Eduskunnan puhemiehelle Työttömyysturvan maksatuksessa siirryttiin 1.4.2019 alkaen maksuperusteiseen sovitteluun. Osa-aikatyöstä ja alle kaksi viikkoa kestäneestä kokoaikatyöstä ansaitut tulot vaikuttavat sovitellun päivärahan määrään siis maksukuukautena, eikä ansainta-ajankohdalla ole enää merkitystä. Muutoksella pyrittiin tulorekisteriä hyödyntämällä nopeuttamaan työttömyysturvan maksatusta ja tasoittamaan soviteltua etuutta saavien tulovirtaa. Muutos on kuitenkin johtanut myös työsuhteen perusteella työttömiä eriarvoistaviin tilanteisiin. Maksuperusteinen sovittelu voi… Lue loppuun

13. 02 2020

Keskustelualoite kansallisesta päihdepolitiikasta

Eduskunnan puhemiehelle Päihteet ovat merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö. Niillä on näkyvä rooli suomalaisessa kulttuurissa romaanikirjallisuudesta sketsisarjoihin ja ne ovat osa monia juhlatilaisuuksia. Toisaalta yhtä lailla tuttua on suomalaisille päihteiden varjopuoli: Alkoholin ongelmakäyttäjiä on Suomessa arviointikriteeristä riippuen 300 000 – 500 000 ja huumeiden ongelmista kärsiviäkin on jo kymmeniä tuhansia. Päihdeongelmista kärsivien joukkoa kasvattavat edelleen paitsi heidän läheisensä,… Lue loppuun

12. 02 2020

Kirjallinen kysymys työnteko-oikeuden tarkistamisesta

Eduskunnan puhemiehelle Työnantajalla on ulkomaalaislain 86 a §:n mukaan velvollisuus tarkistaa työntekijänsä työnteko-oikeus Maahanmuuttoviraston langettaman 1 000–30 000 euron suuruisen seuraamusmaksun uhalla. Turvapaikanhakijalla on työnteko-oikeus ulkomaalaislain 79 §:n nojalla kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua turvapaikkahakemuksen jättämisestä Suomessa. Maahanmuuttovirasto suosittelee ensisijaisesti kysymään työnteko-oikeutta työntekijältä itseltään, mutta moni työnantaja haluaa varmistaa tiedon vielä Maahanmuuttovirastolta. Tiedon saaminen on äskettäin muuttunut… Lue loppuun

29. 11 2019

Kontula tasa-arvovaltuutetulle: Seksikauppa ei ole ”naisiin kohdistuvan väkivallan muoto”

Eduskunnan työelämä ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Anna Kontula (vas.) kummastelee naisjärjestöjen ja tasa-arvovaltuutetun kantaa, jonka mukaan prostituutio tulisi ymmärtää naisiin kohdistuvana väkivaltana. Kontula toivoo, että seksityöstä puhuttaessa luotettaisiin tutkittuun tietoon ja seksityöntekijöiden ihmisoikeudet olisivat keskustelun keskiössä. Seksityötä väitöskirjassaan tutkinut ja seksityöntekijöiden sekä ihmiskaupan uhrien oikeuksia puolustavan Pro-tukipisteen puheenjohtajana toimiva Kontula on haastatellut satoja seksityöntekijöitä neljällä mantereella:… Lue loppuun

08. 11 2019

Kirjallinen kysymys Postin jakeluongelmien vaikutuksesta työttömyysturvaan

Eduskunnan puhemiehelle Postin lakko tulee aiheuttamaan postin kautta lähetettävien työtarjousten, työnhakuun sidottujen tapaamiskutsujen sekä muiden TE-toimiston lähettämien työnhakijaa velvoittavien tiedoksiantojen myöhästymisiä. Postin poikkeustilanteiden johtaja on arvioinut, että nyt postitettava kirje voi olla perillä vasta ensi vuonna. Kun tieto ei tule perille, ei työnhakija voi täyttää lainmukaisia velvoitteitaan ja syyllistyy nykysääntöjen mukaan työvoimapoliittisesti moitittavaan menettelyyn. Tämä… Lue loppuun

05. 11 2019

Marraskuun ryhmä – eduskuntaan perustettiin päihdepoliittinen ryhmän

Eduskuntaan perustettiin tänään päihdepoliittinen ryhmä nimeltä Marraskuun ryhmä. Ryhmä toimii Marraskuun liikkeen hengessä päihdepolitiikkaan keskittyen. Ryhmän puheenjohtajana toimii vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula (vas) ja varapuheenjohtajana Mirka Soinikoski (vihr). -Eduskunnassa on paljon kerhoja ja ryhmiä, joten taloon on korkein aika saada myös työryhmä, joka keskittyy erityisesti päihdepolitiikkaan. Kyse on kuitenkin yhteiskunnallisesti erittäin tärkeästä teemasta, jonka saralla… Lue loppuun

10. 10 2019

Toimenpidealoite sijaishuoltopaikkojen vuositarkastuksista

Eduskunnalle Lastensuojelulakiin kirjatut valvontavelvoitteet ovat jo nykyisellään varsin kattavat. Sijaishuoltopaikkojen valvontavastuu kuuluu paitsi lapsen sijoittaneelle kunnalle myös sijaishuoltopaikan sijaintikunnalle sekä aluehallintovirastolle. Laki yksityisistä sosiaalipalveluista edellyttää myös palveluntuottajia laatimaan omavalvontasuunnitelman. Käytännössä sijaishuoltopaikkojen valvonnassa on kuitenkin vakavia puutteita. Ongelmia aiheuttavat resurssien niukkuus, valvontavelvoitteiden päällekkäisyys sekä lastensuojelulaitosten monimuotoisuus. Oikeusasiamiehen tekemissä sijaishuollon tarkastuksissa on toistuvasti ilmennyt esimerkiksi lasten nöyryyttävää… Lue loppuun

02. 10 2019

Puheeni välikysymyskeskustelussa

Arvoisa puhemies, tiedämme, että Suomi on suuren muutoksen edessä. Vastuullinen päätöksenteko alkaa halusta ja kyvystä ymmärtää, että tässä tilanteessa ei kaivata sirkustemppuja, vaan laaja-alaista paneutumista muutoksen ehtoihin ja vaikutuksiin. Politiikka ei ole vaikeaa siksi, että siitä ehdoin tahdoin sellaista tehdään, vaan koska yhteiskunnissa aina toimii samanaikaisesti useita risteäviä kehityskulkuja. Välikysymystekstin perusteella kaikki salissa eivät näytä… Lue loppuun

02. 10 2019

Kirjallinen kysymys EU/ETA-alueen ulkopuolisten lääkärien toimilupaprosessista

Eduskunnan puhemiehelle EU/ETA-alueen ulkopuolisten lääkärien toimilupaprosessi on edelleen pitkä, byrokraattinen ja kohtuuttoman kallis, vaikka samaan aikaan Suomessa on lääkärivaje ja erityisesti erikoislääkäreistä on jatkuva pula. Lääkärinä työskenteleminen Suomessa edellyttää Valviran myöntämää ammatinharjoittamisoikeutta. Laillistuksen saamiseksi EU/ETA-alueen ulkopuoliselta hakijalta vaaditaan, että tämä on suorittanut tietyt edellytykset täyttävän lääkärin ammattiin johtavan koulutuksen, Valviran määräämän harjoittelun sekä kolmiosaisen kuulustelun… Lue loppuun