Blogi

13. 01 2019

Mitä raiskauksille pitäisi tehdä?

Olen lähes 20 vuoden ajan tutkinut, kirjoittanut ja kiertänyt puhumassa seksuaalisesta väkivallasta. Tänä aikana Suomessa voi uhritutkimusten perusteella arvioida tehdyn 200 000 -300 000 raiskausta. Noin joka kymmenennellä yhdeksäsluokkalaisella tytöllä ja aika monella pojalla on ollut sellaisia kokemuksia aikuisen kanssa, jotka saattavat täyttää lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistön. Seksuaalisessa väkivallassa on siis kyse merkittävästä yhteiskunnallisesta ilmiöstä. On hienoa,… Lue loppuun

31. 12 2018

Kolmannen sortin työt

Suomalainen työelämä ja melkein koko muukin elämä perustuu palkansaajien ja yrittäjien kahtiajakoon. Työsuhteessa työn teettäjä määrää, mitä ja milloin. Jotta direktio-oikeus ei lähtisi lapasesta, on palkansaajalla suojanaan minimilait ja järjestäytymisoikeus. Työuran aukkopaikoissa toimeentuloa takaavat ansiosidonnaiset sosiaalietuudet. Terveyttä valvoo työterveyshuolto. Yrittäjä puolestaan on vapaa itse valitsemaan, mitä tekee ja kenelle. Autonomian kääntöpuolena on suojelun puute ja… Lue loppuun

05. 12 2018

Perustulo kansallisena osinkona

Ihmiset tapaavat ajatella, että työn tulos kuuluu sen tekijälle. Jos kudon myssyn ja myyn sen torilla, siitä maksettu summa kuuluu minulle. Tai ei ihan. Myssyyn tarvitaan puikot, kaava ja lankoja. Osa myyntihinnasta menee siksi käsityötarvikkeiden maahantuojalle. Eikä myssyn myyminenkään käy itsestään. Jonkun on ensin järjestettävä torille joulumarkkinat, ja bussiliikenne paikan päälle. Ostokset maksetaan jonkun valmistamalla… Lue loppuun

29. 11 2018

Koulutus on ajateltava kokonaan uudelleen

Tulevaisuuden työ ja elämä olettavat ihmisten omaksuvan jatkuvasti uutta. Erityisesti aikuisopiskelussa on tehtävä isoja muutoksia: koulutus ja osaamisen sertifiointi tulee erottaa toisistaan. Niukkuuden jakamisen sijaan on aika keskustella siitä, miten ihmisiä tuetaan ja rohkaistaan opiskelemaan mitä ikinä haluavat.   Internet on viimeistelemässä sen, minkä julkinen lähikirjastoverkko aloitti: kaikki tiedot ja taidot ovat kohta kenen tahansa… Lue loppuun

19. 11 2018

Ilmastonmuutoskin on luokkakyskymys

Nykymuotoinen ympäristökeskustelu käynnistyi joskus 1960-luvulla. Poliittisen ajattelun historiassa se on lyhyt aika. Siinä ehtii jotenkin tunnistaa ongelman, mutta ei vielä muodostaa kokonaisvaltaista näkemystä sen ratkaisuvaihtoehdoista ja niiden seurauksista. Siksi keskustelu ilmastonmuutoksesta on niin tahmeaa. Vuosikausien vatvomisen jälkeen ollaan vihdoin saatu aikaan hauras yhteisymmärrys ilmiön olemassaolosta. Edelleen kuitenkin väitellään siitä, voisiko jokin Deus ex machina hoitaa… Lue loppuun

07. 11 2018

Koululaisten terveystarkastukset saatava kuntoon

Kunnilla on velvollisuus järjestää oppilaille terveystarkastus joka vuosi ja vuosiluokkien 1, 5 ja 8 oppilaiden terveystarkastusten tulee olla laajoja. Laaja terveystarkastus toteutetaan lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyöllä ja sillä on iso merkitys terveysongelmien aikaisessa havaitsemisessa ja ennaltaehkäisyssä. Oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin selvittämisen lisäksi tarkastus sisältää vanhempien ja koko perheen hyvinvoinnin arvioimisen ja tukemisen. Pirkanmaalla koululaisten oikeus… Lue loppuun

12. 10 2018

Kontulan valitus terveyskeskusten ajanvarauksista tuotti tulosta

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontulan hallintokantelu Tampereen kaupungin ajanvarauskäytännöistä poiki kaupungille huomautuksen. Kontula jätti kesäkuussa kantelun terveyskeskusten kesäsuluista. -Käytännössä kuntalainen joutui pahimmillaan odottamaan jopa puolitoista kuukautta saadakseen edes varattua lääkäriajan, Kontula kertoo. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto muistuttaa päätöksessään, että laki potilaan oikeuksista määrää huolehtimaan, että potilas saa tietää, milloin tämä pääsee hoitoon. Tampereen kaupungin on kehitettävä… Lue loppuun

08. 10 2018

Valtion taattava toimeentuloa, ei elintasoa

Ansiosidonnaisten sosiaalietuuksien juuret ovat paikallisten ammattiyhdistysten hätäkassoissa, joilla työntekijät vakuuttivat toimeentuloaan esimerkiksi tapaturman tai työtaistelun varalle. Kassoista ulos maksetut summat olivat varsin vaatimattomia. Ne oli tarkoitettu lähinnä suojaamaan työntekijää perheineen nälältä. Kun julkiset sosiaaliturvajärjestelmät sitten laajenivat ja ammattiyhdistysliike vakiintui, näiden kassojen tehtävä vaihtui ansiotason turvaamiseen. Samalla niiden itsenäinen rooli hämärtyi ja toiminta kietoutui yhteen julkisvallan… Lue loppuun

19. 09 2018

Politiikan tasa-arvo ei ole valmis

Suomalaisessa politiikassa sukupuolten tasa-arvo on maailman kärkeä, mutta valitettavasti ei siksi, että asia olisi meillä kunnossa – vaan koska siitä ollaan muualla vielä niin paljon kauempana. Joissakin maissa on naisten poliittista osallistumista rajoittaa lainsäädäntöä, mutta huomattavasti tavallisempaa on, että aktiivisuus jumittaa rakenteissa. Maailman naiset tekevät palkatonta työtä 2,5 kertaa enemmän kuin miehet, mikä tarkoittaa vähemmän… Lue loppuun

07. 09 2018

Ryhmäkuri ei takaa ryhmää eikä kuria

Eduskunnan budjettiänestyksissä nappia pitää painaa satoja kertoja. Sekaannuksen välttämiseksi kukin ryhmä tapaa valita luottoedustajan ohjaamaan äänestämistä. Jännittävää on, että ilman etukäteiskeskustelujakin nämä ryhmän suositukset harvoin poikkeavat omista äänestyskartoistani. Vakiintuneita päättelyketjuja pitkin on yhteisestä maailmankatsomuksesta johdettavissa hyvinkin yksityiskohtaisia kantoja homekouluista poronhoitoon. Tämä puolueiden ideologinen liima usein unohtuu, kun puhutaan ryhmäkurista. Yhtenäinen äänestyskäyttäytyminen ei tavallisesti johdu pakottamisesta… Lue loppuun