Blogi

Jonkin aikaa sitten käynnistin keskustelun kommunismista, sillä oletuksella, että kyllähän kaikki ainakin pääpiirteissään tietävät, mitä kommunismi on. Olin väärässä. Viikkojen vääntämisen, väärinymmärrysten ja järkyttymisten jälkeen tunnustan erehtyneeni ja palaan siihen, mistä olisi pitänyt aloittaa: kommunismin määritelmään. Kommunismi on yksi teollistumisen myötä 1800-luvulla syntyneistä suurista ideologioista. Kuten kaikki muutkin miljoonia ihmisiä liikuttaneet aatteet, sisältää se useita… Lue loppuun

Väitän, että postin lakko on vain pieni episodi kehityksessä, joka koskettaa meitä kaikkia ja josta useimpien meistä tulisi olla huolissaan. Miksi näin? Muutama vuosikymmen sitten postilla oli lähes monopoliasema. Työntekijöiden palkkakehitys ei päätä huimannut, mutta pysyi kuitenkin muiden duunarialojen kelkassa. Jonkin verran aamu- ja mainosjakelua tehtiin tosin myös muiden toimista muilla palkoilla, mutta se ei… Lue loppuun

Lukion ensimmäiset kaksi vuotta käytin lähinnä yleiseen hummaukseen. Kun sitten koulu alkoi taas maistua, jouduin kirimään muut kiinni iltalukion kursseilla. Onneksi oli iltalukio. Yliopistoonkin pääsin vasta toisella yrittämällä. Lukihäiriöiselle historian pääsykoekirjat vierasperäisine nimineen olivat vaikea rasti. Onneksi oli avoin yliopisto, jossa me pääsykoepudokkaat saatoimme aloitella opintoja uutta yritystä odotellessa. Aika moni muukin asia elämässäni on… Lue loppuun

Värikkäiden ulostulojensa ansiosta puolue herätti alusta saakka pahennusta, eikä ollut siitä yhtään pahoillaan. Päinvastoin, se pyrki tietoisesti erottautumaan ”kansan äänenä” käyttämällä karkeaa kieltä ja syyttämällä perinteistä politiikkaa rappeutuneeksi ja korruptoituneeksi. Puolueen oma julistus perustui identiteettipolitiikkaan, jossa oleellista oli tarkemmin määrittelemätön vaatimus kansallisen suuruuden palauttamisesta. Tätä agendaa tehostettiin vieraspelolla: jokainen yhteiskunnallinen ongelma kytkettiin vähemmistöjen ja marxilaisten… Lue loppuun

Ainakin antiikista lähtien ovat ihmiset haaveilleet koneista, jotka vapauttaisivat meidät rutiinityöstä. Kun koneet tekisivät välttämättömät, mutta epämiellyttävät tehtävät, voisivat ihmiset keskittyä itsensä kehittämiseen, läheistensä hoivaan, yhteiskunnallisiin tehtäviin tai vaikka huvitteluun. Siten teknologian kehityksen ja tuottavuuden kasvun tärkein moottori on ollut kysymys: ”Mitenköhän selviäisin tästä vähemmällä?” Ja laiskuus tuotti tulosta! Vuosisatojen mittaan on kehitetty uusia koneita… Lue loppuun

Tänään julkaistaan Radikaalit käsityöt –nettisivu, joka kokoaa vasemmistolaisia, feministisiä sekä rasisminvastaisia käsityöohjeita avoimeen ohjearkistoon. Projektin takana ovat sairaanhoitaja Maarit Koivisto ja vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula. – Nykyisellään suomalainen käsityökulttuuri on varsin perinteistä ja mallit osin varsin konservatiivisia. Satojen tuhansien käsityöharrastajien keskuudessa on kuitenkin paljon kriittisesti ajattelevia ihmisiä, Koivisto kertoo sivun synnystä. – Poliittinen käsityökulttuuri on… Lue loppuun

Suomi hyväksyi sopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä (eli ns. Istanbulin sopimuksen) vuonna 2015. Siitä on seurannut paljon hyvää: turvakotipaikkoja on lisätty, kriisipuhelin avattu ja seksuaalisen väkivallan uhrien tukipalveluita kehitetty. Vaikka Suomi vielä täytä kaikkia sopimusvelvoitteitaan, homma etenee. Silti olen huolissani kehityksestä ja väitän, että Istanbulin sopimus on eräiltä osin jopa taannuttanut suomalaista lähisuhdeväkivallan… Lue loppuun

Olen lähes 20 vuoden ajan tutkinut, kirjoittanut ja kiertänyt puhumassa seksuaalisesta väkivallasta. Tänä aikana Suomessa voi uhritutkimusten perusteella arvioida tehdyn 200 000 -300 000 raiskausta. Noin joka kymmenennellä yhdeksäsluokkalaisella tytöllä ja aika monella pojalla on ollut sellaisia kokemuksia aikuisen kanssa, jotka saattavat täyttää lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistön. Seksuaalisessa väkivallassa on siis kyse merkittävästä yhteiskunnallisesta ilmiöstä. On hienoa,… Lue loppuun

Suomalainen työelämä ja melkein koko muukin elämä perustuu palkansaajien ja yrittäjien kahtiajakoon. Työsuhteessa työn teettäjä määrää, mitä ja milloin. Jotta direktio-oikeus ei lähtisi lapasesta, on palkansaajalla suojanaan minimilait ja järjestäytymisoikeus. Työuran aukkopaikoissa toimeentuloa takaavat ansiosidonnaiset sosiaalietuudet. Terveyttä valvoo työterveyshuolto. Yrittäjä puolestaan on vapaa itse valitsemaan, mitä tekee ja kenelle. Autonomian kääntöpuolena on suojelun puute ja… Lue loppuun

Ihmiset tapaavat ajatella, että työn tulos kuuluu sen tekijälle. Jos kudon myssyn ja myyn sen torilla, siitä maksettu summa kuuluu minulle. Tai ei ihan. Myssyyn tarvitaan puikot, kaava ja lankoja. Osa myyntihinnasta menee siksi käsityötarvikkeiden maahantuojalle. Eikä myssyn myyminenkään käy itsestään. Jonkun on ensin järjestettävä torille joulumarkkinat, ja bussiliikenne paikan päälle. Ostokset maksetaan jonkun valmistamalla… Lue loppuun