16. 09 2020

Riihen vaikutus työttömän asemaan

Budjettiriihi on vihdoin käyty. Tässä puheenvuorossa keskityn arvioimaan sen vaikutuksia työttömien asemaan, koska työ- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajana puuhailen itse eniten näiden parissa.

Aihe on jo ehtinyt puhuttaa julkisuudessa, lähinnä riihikuiskaajien välittämien tietojen valossa. Ihan alkuun haluan siksi muistuttaa, että kukaan ei vuoda neuvotteluasetelmia huvin vuoksi, vaan taustalla on aina jokin motiivi – usein poliittinen. Näiden vuototietojen jättäminen omaan arvoonsa on osa poliittista lukutaitoa, sillä tiedot harvoin kertovat koko totuutta, joskus eivät totuutta lainkaan.

Nyt vihdoin tiedämme, mistä tarkalleen ottaen sovittiin:

  1. TE-toimistojen resursseihin lisätään 70 miljoonaa työnhaun tuen vahvistamiseksi. Näistä pääosa käytetään yksilöllisen palvelun lisäämiseen.
  2. Henkilökohtaisessa työllistämissuunnitelmassa sovitaan jatkossa työnhakuvelvoite. Työttömän tulee hakea 0-4 työpaikkaa kuukaudessa, riippuen omasta työkyvystä ja alueen työmarkkinatilanteesta. Työnhausta raportoidaan kuukausittain.
  3. Työttömyysturvan sanktioihin tehdään iso remontti. Jatkossa työnhakuun ja palveluihin liittyvissä laiminlyönneissä seuraamuksena on ensimmäisellä kerralla huomautus, toisella viiden ja kolmannella kymmenen päivän karenssi, eli etuuden menetys (tällä hetkellä ensimmäisestä kerrasta 15-60 päivän karenssi). Muiden karenssien maksimipituus olisi 45 päivää (tällä hetkellä 90 päivää). Työssäolovelvoite säilyy.
  4. Palkkatuen tasoja korotetaan, järjestelmää yksinkertaistetaan, käyttöä lisätään ja jaksoihin kytketään enemmän tukea helpottamaan jatkoyöllistymistä. Jatkossa työttömyyden keston perusteella myönnetty palkkatuki olisi 50 prosenttia palkkauskustannuksista (nyt 30-50 %) ja osatyökykyisten palkkatuki nousisi 70 prosenttiin (nyt 50 %). Kolmannen sektorin sadan prosentin palkkatuki säilyy ennallaan.
  5. Helpotetaan osatyökykyisten pääsyä työmarkkinoille uuden välityömarkkinatoimijan avulla. Mallina käytetään Ruotsin Samhall -yhtiötä. Ideana on siis yhtiö, jonka kautta henkilöt voivat työllistyä avoimien työmarkkinoiden kaltaisiin tehtäviin, mutta riittävillä tuki- ja sopeutustoimilla.
  6. Kaikenlaista muuta sälää – uudistetaan, kehitetään, kotoutetaan, mahdollistetaan jne. Nämä ovat sinällään kannatettavia mutta melko tavanomaisia, ympäripyöreitä neuvottelukirjauksia.

 

Jokainen voi nyt arvioida itse paketin plussia ja miinuksia. Tässä oma arvioni:

Ensimmäinen muutos voi olla työttömän kannalta hyvä tai huono. Jos arvostaa apua työllistymiseensä sekä enemmän ja yksilöllisempiä palveluja, tämä ilman muuta on hyvä uutinen. Jos taas haluaa mieluummin kuulla työvoimaviranomaisista mahdollisimman harvoin, vie uudistus huonoon suuntaan, sillä jos henkilökuntaa palkataan reilusti lisää, voidaan työttömiin pitää tiiviimmin yhteyttä. Oma käsitykseni kuitenkin on, että useimmat pitävät työvoimapalvelujen lisäresurssointia hyvänä asiana. Työvoimapalveluja pidetään myös yhtenä keskeisenä syynä sille, miksi Ruotsin työttömyysluvut ovat niin paljon Suomea pienempiä.

Toisesta muutoksesta on vaikea keksiä mitään positiivista. Jos oletamme työttömien jo nykyään hakevan töitä kykyjensä mukaan, raportointivelvoite tarkoittaa vain kontrollin lisäämistä. Uudistus lisännee yritysten hallinnollista taakkaa, kun ne joutuvat käsittelemään oikeiden ja motivoituneiden hakijoiden lisäksi myös kiintiöhakemuksia, joiden lähettäjä ei kyseistä työpaikkaa todellisuudessa halua (näin kävi hakupakon myötä korkeakouluissa). Toisaalta, maksimissaan yhden hakemuksen tekeminen viikoittain ei työkykyiselle ihmiselle ole kohtuuton vaatimus. Uudistus on ehkä typerä, mutta ei kohtalokas.

Kolmas kohta on iso ja vuosien ajan pohjustettu voitto. Suomessa langetetaan todennäköisesti vuosittain noin 100 000 karenssia (tilastot eivät ole yksiselitteisiä). Yksistään huomautuksen käyttöönotto vähentää sanktioiden määrää 10-20%. Yksittäisten karenssipäivien määrän pitäisi vähentyä reippaasti yli puolella. Tavoitteena on sanktiojärjestelmän kohtuullistaminen, mutta itse uskon uudistuksella olevan myös myönteisiä työllisyysvaikutuksia. Tiedetään nimittäin, että kun ihmiset karenssien myötä putoavat työttömyysturvalta ja usein toimeentulotuelle, he poistuvat myös työvoimapalveluiden piiristä. Toimeentulotuelle joutuminen lisää yksilöön kohdistuvaa kontrollia ja lähes nollaa työnteon taloudelliset kannustimet. Karenssijärjestelmä on keskeisin syy sille, miksi ensisijaisesti toimeentulotuen varassa elävien kotitalouksien määrä on kasvanut merkittävästi.

Palkkatuen osalta toteaisin vain, että palkkatyöstä pitää maksaa palkkaa, ei mitään alihinnoiteltuja kulukorvauksia. Jo tästä periaatteellisesta syystä on hienoa, että työvoimapoliittisista toimenpiteistä vahvistetaan juuri palkkatukea. Yksityisen sektorin palkkatuella tiedetään olevan myös (muihin työllisyyspalveluihin verrattuna) myönteinen työllisyysvaikutus. Järjestöjen palkkatuki taas ehkäisee työttömyyttä välillisesti ehkäistessään ns. hystereesiä eli sitä, miten pitkä yhtäjaksoinen poissaolo työmarkkinoilta rapauttaa ihmisten työkykyä. Palkkatuen riskit toisaalta liittyvät sen syrjäyttämisvaikutuksiin (eli joku muu jää palkkaamatta, koska työn tekee palkkatukeen oikeutettu puolta halvemmalla) ja markkinoiden vääristymiseen, mutta Suomen palkkatukitasoilla näistä ilmiöistä ei ole vakavasti otettavaa näyttöä.

Kohta viisi on ilman muuta hyvä asia. Suomessa osatyökykyisten pääsy työmarkkinoille on ollut muita pohjoismaita nihkeämpää. On tärkeää etsiä syyt sille, miksi Ruotsissa samoilla työkyvyn rajoitteilla voi osallistua avoimille työmarkkinoille, Suomessa taas notkutaan kuntouttavan työtoiminnan ilmaistöissä. Jos tähän nyt saadaan uusia, muualla toimiviksi osoittautuneita välineitä, ne ovat ilman muute tervetulleita.

Kaiken kaikkiaan: tämä ei nyt ole kokonaisuus, jossa ”huonot asiat voidaan niellä, koska hyvät painavat kuitenkin hieman enemmän”, kuten neuvottelutuloksia politiikassa on tapana perustella. Tämä on kokonaisuus, joka kyllä sisältää kielteisiä yksityiskohtia, mutta kokonaisuudessaan vie työttömien asemaa merkittävästi parempaan suuntaan ja todennäköisesti myös parantaa työllisyyttä.

 

 

 

31 thoughts on “Riihen vaikutus työttömän asemaan

  1. Kohta 3 sanktioihin tehdään remontti mutta työssä olo velvoite säilyy lukee lopussa tämä käsittääkseni tarkoittaa
    Laki pykälää jossa sanotaan että toistuva (2 tai enemmän) kieltäytyminen antaa mahdollisuuden laittaa työn hakijalle
    Työssäolo velvoite eli tukea ei makseta ennen kun on ollut töissä yli puoli vuotta tämä tarkoittaa että kun et hae tarpeeksi
    Töitä saat uuden käytännön mukaan huomautuksen ja toisella kertaa 5 päivän karenssin ja samalla loppu elämän karenssin kun hakijalle voidaan laittaa työssäolo velvoite joten käytännössä tämä vesittää nämä pienemmät karenssit
    Kokonaan tämä ihmisten jatkuva kyttääminen jonka te vasemmisto liitossa olette hyväksyneet on viimeinen niitti ja lopetan vasemmiston äänestämisen koska ette saa aikaan muuta kuin miljardeja euroja rikkaille tarjottavaan vastikkeetonta rahaa ja köyhille lisää kurjuutta

    1. Moi Henry, hakuvelvoitteen laiminlyönnistä tulee siis ensin huomautus, sitten viiden päivän karenssi ja seuraavat karenssit 10 päivää. Työssäolovelvoitteeseen ei tule mitään muutosta, eli se voidaan langettaa vasta, jos on puolen vuoden ajan toistuvasti ja ilman pätevää syytä menetellyt ”työvoimapoliittisesti moitittavasti”.

      Eli esimerkiksi ei puoleen vuoteen hae yhtään työpaikkaa.

      Työttömyysturvajärjestelmä on tarkoitettu tukemaan työnhakua. Jos työkykyinen ihminen ei puoleen vuoteen saa haettua yhtään työpaikkaa, hänen varmaan kuuluukin siirtyä jollekin muulle etuudelle.

  2. Ikävä kyllä taas mennään peppu edellä puuhun metsästetään työtöntä vaikka kuuluisi järjestää niitä työpaikkoja joihin voi hakea. Tätä jo yritettiin ajaa pari vuotta sitten mutta kuinka kävi. Voin esimerkkinä kertoa että tätä on mahdoton kontrolloida yrittäjä ei katso hyvällä jos joku soittelee ja kyselee että onko virtasen kalle hakenut teille töihin siinä alkaa TE toimiston väellä olla korvat kuumana kun häiritsevät liian usein.Ja kuten sanot tulee kiintiö hakemuksia jotka myös pitäisi käsitellä. Palkkatuki 100% na jos esim joku pääsee kokeilemaan työpaikalle 2-4 viikkoa se kertoo työnantajalle tarpeeksi onko hakija oikeassa paikassa vai ei.

    1. Hei Ilkka. Käsittelen tässä postauksessa työttömien asemaa. Jos olet kiinnostunut riihen työllisyysvaikutuksista, kannattaa lukea valtioneuvoston sivuilta kokonaisuus liitteineen – työllisyyttä tukevia toimia on paljon, enkä niitä tässä luettele.

      Mitä tulee yrittäjien ärtymykseen, en nyt jaksa sitä hirveästi surra, sillä kyseistä pakkohakua on ajettu nimenomaan työnantajapuolelta. Jos eivät saa valittua itselleen fiksumpia edustajia, se on heidän murheensa.

      Sadan prosentin palkkatukea ei mieluusti myönnetä yrityksiin, koska niin raskas tuki sotkisi markkinoita. Meillä on työntekijöillen ”testaamista” varten koeaika.

  3. Avoimia työpaikkoja oli vuoden 2020 toisella neljänneksellä 35 400, kun vuotta aiemmin määrä oli 50 900. Avoimet työpaikat vähenivät etenkin Helsinki-Uudenmaan suuralueella. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilastosta ja kuvaavat kesäkuun ensimmäisen päivän tilannetta. Seuraava julkistus:16.11.2020. Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2020 heinäkuussa 216 000 (virhemarginaali ±21 000), mikä oli 47 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.Työttömyysaste oli heinäkuussa 7,7 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 6,0 prosenttia. Näillä hallituksen sopimilla työllisyystoimilla ei synny yhtään oikeaa työpaikkaa. Budjettiriihen muut päätökset lisäävät entisestään huonoa työllisyystilannetta. Vasemmistoliitto vastusti edellisen hallituksen aktiivimallin molempia vaiheita. Nyt tätä ongelmaa työttömien kyykyttämisessä ei ole. Olette entinen työväenpuolue. Hävetkää edes.

    1. Hei Seppo, kuten tuolla jo Ilkalle totesinkin, tämä blogi käsittelee työttömän asemaa, ei työllisyyttä. Siksi siinä puhutaan niin vähän työllisyydestä. Riihen päätöksille on kuitenkin olemassa työllisyyslaskelmat – niissä on puutteensa, mutta kyllä ne vapaan assosiaation arviot voittaa. Niiden mukaan riihen päätökset lisäävät työllisyyttä ”ihan oikeilla” työpaikoilla.

      Mitä tulee aktiivimalliin, sitä tosiaan vastustettiin tiukasti vasemmistoliitossa ja niin tein minäkin. Vastustan edelleen, koska se oli vahvasti oikeustajun vastainen. Tätä pakkohakua sen sijaan olen vastustanut vain siksi, että se on hyödytön, typerä ja työttömien kontrollia entisestään lisäävä. Nämä eivät mielestäni kuitenkaan ole niin ratkaisevia tekijöitä, etteikö kauppaan kannattaisi ryhtyä, kun tarjolla on sanktiojärjestelmän suurremontti parempaan.

      1. Ja mistähän työttömän asema johtuu ? Minä kerroin tuossa syyn ja luvut, Sinä vastaat vain sen seurauksista eli työttömän asemasta valtiossamme, sanktioiden lievennyksestä jonain saavutuksena. Samaan aikaan on hallituksen sisällä unelmana saada 80 000 ”työperäistä” maahanmuuttajaa paikkaamaan työvoimavajetta. Se kertoo, ettei kotoperäiselle työttömälle haluta järjestää oikeasti kannattavaa työtä jonka palkalla eläisi, vaan halutaan palkkatuella ährääviä halpatyöläisiä kilpailemaan kotimaisen työvoiman kanssa samoista töistä joita on entistä vähemmän irtisanomisten ja lomautusten seurauksena. Halpatyövoimalla ei jakovaraa synny, päinvastoin. Onnea, järkeä ja voimia toivotan arvokkaalle työllesi tästäkin huolimatta. Ja Kiitos vastauksesta.

      2. Kuule ihan on tunne, että sie ite oleilet hyvällä palkalla jo ties monettako vuotta! Jos tämä työllistäminen ja tempputyöllistäminen tarkoittaa sitä, niinkuin porvarin ja näköjään vasemmistonkin ajatus on, että lähdetään ilmaiseksi työhön, ja josta työläisen hyöty on +/- nolla, niin paskaahan te puhutte silmät korvat täyteen! Jos ette vaikka mitään muuta asioille tee, ni voisitte edes kirjoittaa asioista niinkuin ne on!

        1. Hei Jussi, kansanedustaja saa palkkion, ei palkkaa, ja itse olen sitä nyt saanut noin 9,5 vuotta. Sitä ennen toimin jonkin aikaa apurahatutkijana, joilla tulotaso jää selvästi alle suomalaisten keskipalkan. Yli puolet elämästäni olen ollut perusturvatasoisilla tai sitä pienemmillä tuloilla. Eli kyllä, olen saanut kokeilla aika monenlaisia tuloja.

          Mitä tulee palkattomiin työvoimapalveluihin (joita kaiketi ”ilmaisuudella” tarkoitat?), vasemmistoliiton kanta on, että kaiken maailman työpajat ja työkokeilut ovat sinänsä ihan ok, mutta niihin ei saisi pakottaa ketään karenssin uhalla. Tässä riihessä emme näin pitkälle päässeet, mutta karensseja sentään lievennettiin reilusti, joten suunta on meidän mielemme mukainen.

  4. Toivottavastti tälläkertaa ei sairauden takia työttömänö olevia rankaista niinkuin edellinen aktiivimalli teki, heiltäkin päivärahat leikattiin.vaikka työkykyä ei ollutkaan
    Helena

    1. Moi Helena, meillä tosiaan on työttömyysturvalla myös noin 5000 täystyökyvytöntä. Tarkistin ministeriöstä, että he kuuluvat itsestäänselvästi tuo nolkavelvoitteen piiriin.

      Osatyökykyisten kohdalla tilanne on mutkikkaampi ja edellyttää yksilöllistä harkintaa. Siinä onkin urakkaa, koska osatyökykyisiä voi kortistossa olla jopa kymmeniä tuhansia.

  5. Pakkohaku heikentää myös työttömän mahdollisuuksia, jos yritykset lakkaavat ilmoittamasta paikkoja julkiseen hakuun hakutulvan vuoksi.

  6. Hei!
    Miten tämä malli toimii käytännössä osa-aikatyössä olevalle tai kausityöläiselle jolla on työkuviot selvillä ja vuodesta joutuu esim. olemaan 3-4kk työttömänä työn kausiluonteisuuden takia? Koskeeko heitäkin tämä pakkohaku ja raportointi? Pahimmassa tapauksessahan jonkun lyhyen pätkän takia menee alta nämä pidemmät työt mitä normaalisti olisi kausitöissä tehnyt.

    1. Tämä on budjettiriihimalli, jonka yksityiskohtia nyt ryhdytään vasta rakentamaan. Kukaan ei siis vielä voi vastata konkreettisia yksityiskohtia koskeviin kysymyksiin. Lisäksi hakujen määrä (0-4)sovitaan yksilökohtaisesti.

      Mutta haettavat paikat päätät sinä – jos et halua tehdä tehdä lyhyttä pätkää, ei varmaan kannata semmoista hakea.

  7. Entä sitten jos lukisista työhakemuksista huolimatta ei kuitenkaan työtä löydy, niin minkälaiset sanktiot seuraa?
    Miten näitä työhakemuksia seurataan Te-toimistoissa, kun hyvin harva työnantaja viitsii edes vastata työhakemukseen.
    Entä rangaistus sellaisessa tapauksessa että tarjottu työ tuottaa enemmän matka-ym kustannuksia kuin siitä saatava palkka.
    Tällaisia ”työpaikkoja” enimmäkseen TE-toimisto tarjoaa.

    1. Hei Erkki, ei seuraa santiota, jos ei saa töpaikkaa.

      Matkakustannuksiin tämä ei vaikuta mitenkään, koska haettavat työpaikat valitset sinä, ei työkkäri.

  8. ”Jatkossa työttömyyden keston perusteella myönnetty palkkatuki”

    Käsittääkseni nykyisessä laissa työttömyyden kesto voi olla perusteena vain 60 vuotta täyttäneillä. Onko tuohon tulossa muutos?

    1. Nykyisinkin voi kyllä työttömyysaika olla palkkatukiperuste kaiken ikäisillä. Muutos entiseen on, että palkkauskustannusten korvausprosentti nostetaan kaikkien työttömyysajan perusteella tukeen oikeutettujen osalta 50, kun se aiemmin on voinut olla myös 30 tai 40.

      1. Laissa sanotaan:

        ”Palkkatuen myöntäminen edellyttää, että työ- ja elinkeinotoimisto arvioi tuella palkattavan tuottavuuden olevan tarjolla olevassa työtehtävässä alentunut ammatillisessa osaamisessa olevien puutteiden johdosta.”

        Milloin tuosta voidaan poiketa alle 60 vuotiaiden kohdalla?

    1. Alle 60 vuotiaalla perusteena pitää olla puutteellinen ammatillinen osaaminen, vamma tai sairaus. Ei työttömyyden kesto.

  9. Mitä, jos haluaa esim käsityöläisenä, artistina, kirjailija tai taiteilijana tai miksei vaikka joku muu ammatti vaikka sitten maalari tai siivooja olla osittain kevyt yrittäjänä. Koska yrittäjän omaisia tuloja tulee harvakseltaan ei säännöllisesti. Ongelmana Te – toimiston kanssa on, että laittavat käsityöläiset ja kulttuuripuolen ihmiset muutaman tuotteen myynnin vuoksi yrittäjäksi sen jälkeen ei ole asiaa työttömäksi työnhakijaksi. Moni voisi haluta esim.yhdistää kevytyrittäjyyttä ja tehdä jotain palkkatyötä muutamana päivänä viikossa tai vaikka vetää viikonloppukursseja opetustyön työväen opistossa tai hankkia itsenäisesti kurssitilat. Tähän menessä on kevytyrittäjyys ja jonkun pätkätyön yhdistelmä on tuonut vaan hankaluuksia. Viikkoja kestävää tutkintaa ja karenssia kiitoksena työnteosta. Jos rahaa käytetään noin valtava summa toivottavasti se ei mene pelkkään saktiokirjan opetteluun ja virkailijat oikeasti koulutetaan tähän uudistettuun systeemiin eikä olla 7han pihalla sekavan tulkinnan vuoksi ja suoralta kädeltä laiteta karensseja. Jos työttömiä valvotaan niin kuka valvoo Te toimiston virkailijoita. Nyt tuntuu, että lisääntyy vaan byrokratia eikä selkiydy asioitten käsittely on ainakin tähän menessä kestänyt liian pitkään ja pahimmillaan saattaa seuraava kuukausi olla ilman tuloja? Asumistuen laskeminen jälkikäteen ikään kuin tulot olisi samat kuin jonkun pätkätyön aikana, joka on tehty kuukausia ennen tarkistusta aiheuttaa ongelmia toimeentuloon. Monet ei edes saa toimeentulotukea pätkätöiden vuoksi. Muutenkin Te toimiston virka voisi olla asiakaspalvelu eikä sanktiolaitos.

  10. Haluaisin kysyä: mikä on mielestäsi Vasemmistoliiton merkittävin poliittinen saavutus ”työnhakijoiden palvelujärjestelmän” uudistuksen suhteen (kohdat 1.-3.), kun sen olennaiset seikat näyttävät jo sisältyvän VM:n 14.8. julkaisemaan virkamiesmuistioon (ja tämän lähdekirjallisuuteen) työllisyystoimista?

    (Ts. karenssien lyhentäminen ja porrastaminen, vastinparinaan ”säännölliset, esimerkiksi kahden viikon välein tapahtuvat velvoittavat haastattelut sekä omaraportointi” ja työnhakuvelvoite.)

    Tätä ja mm. Hesarin eilistä juttua (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006638192.html) vasten kun näyttää siltä, että muistiossa esitetyt toimet toteutuvat sellaisenaan.

    Ainoana erona kenties se, että viikottaisesta raportointivelvollisuudesta on siirrytty kuukausittaiseen!

    Valtiovarainministeriön muistioon ja sen lähdekirjallisuuteen kannattaa muutenkin tutustua. Sen valossa tämä ”työttömien asemaa merkittävästi parempaan suuntaan” vievä uudistus näyttäytyy koko lailla erilaisena…

    (Kirjoitan tästä tarkemmin blogissani: https://sentimentaalinen.wordpress.com/2020/09/17/kokonaisuudessaan-tyottomien-asemaa-merkittavasti-parempaan-suuntaan/

    Koko kirjoitus on liian pitkä linkattavaksi tänne.)

    1. Hei Jaakko,

      kysymyksesi perustuu pariin väärinymmärrykseen:
      1. Budjettiriihi ei ole sellainen neuvottelu, johon mennään käsiä heilutellen ja vasta paikan päällä aletaan pohtia asioita. Keskeisiä riihessä olleita kysymyksiä on neuvoteltu jo ainakin viime eduskuntakaudelta lähtien ja VM-raportti on osana riihen valmistelutyötä tuotettu pohjapaperi. Jos siis halutaan katsoa jonkin puolueen vaikutusta päätöksiin, ei sitä saada selville vertaamalla johonkin virkamiesten pohjapaperiin.

      2. Toisin kuin väität, VM-raportti ei sisällä ”olennaisia seikkoja” nyt sovitusta karenssijärjestelmän uudistuksesta muilta osin kuin että pyrkimyksenä on järjestelmän selkeys ja ennakoitavuus sekä karenssien kohtuullistaminen, jotka molemmat ovat jo hallitusohjelmassa. (Karenssien porrastaminen taas on jo nykyjärjestelmässä, se ei siis ole muutos mihinkään.) VM-raportti ei myöskään käsittele karenssien korvaamista huomautuksella, joka on olennainen osa tätä uudistusta. Ja vaikka se kannattaa työvoimapalveluiden resurssien kasvattamista (kuten about koko poliittinen ja akateeminen kenttä), se ei vielä ota kantaa euroihin (joihin VM toki myöhemmin on varmasti ottanut useampaankin kertaan kantaa).

      Eli osana päätöksentekoprosessia, hallitusohjelman tuntien, on VM laatinut raportin. Sitä on hyödynnetty, mutta ei noudatettu.

  11. Vastaus/ tarkennus kohtaan 2.: väitän, että muistio sisältää ”olennaiset seikat” mainitsemistasi kohdista 1.-3. siten kuin nämä nyt näyttävät toteutuvan.

    Näitä ovat esitysmateriaalia siteeraten:

    ”• Panostetaan henkilökohtaisiin palveluihin: säännölliset, esimerkiksi kahden
    viikon välein tapahtuvat velvoittavat haastattelut sekä viikoittainen
    omaraportointi.
    • Porrastettu, toistuvan väärinkäytön osalta etuusoikeuden menettämiseen
    johtava sanktiojärjestelmä, joka perustuu tiheään seurantaan ja lieviin
    sanktioihin joiden tarkoitus on kannustaa toteuttamaan työnhakusuunnitelmaa.”

    Sikäli kuin Hesarin jutun tiedot pitävät paikkansa, myös nuo haastattelut eli ”henkilökohtaiset palvelut” voidaan lukea osaksi ”sanktiojärjestelmää”, sikäli kuin ne tosiaan ovat velvoittavia, niitä on tiheään ja niiden laiminlyönnistä tai niistä kieltäytymisestä seuraa sanktio, vaikka tietysti niillä on muutakin roolia. Lienee selvää, että näin suuri muutos siihen, kuinka työtöntä kontaktoidaan edellyttää merkittävää resurssien lisäystä…

    Huomautan lisäksi, että muistion lähdekirjallisuudessa todetaan, että Ruotsissa samansuuntaiset muutokset johtivat sanktioiden määrän kasvuun, vaikka karenssien keskimääräinen kesto lyhenikin.

    On puuttumista yksityiskohtiin muistuttaa siitä, että ko. muistio ei sisällä euromääriä tai ensimmäisen karenssin korvaamista huomautuksella.

    Tottakai minäkin ymmärrän sen verran, ettei tuollainen virkamiesmuistio sisällä kaikkia toteutuksen yksityiskohtia.

    Olennaista ei ole kuitenkaan euromäärä, eikä ensimmäisen karenssin korvautuminen huomautuksella (myös ”huomautus” on sitä paitsi sanktio).

    Olennaista on, toistan: Tämän hetken tiedon valossa muistiossa todetut eli tuossa siteeraamani ”olennaisimmat seikat” eli 1. ”velvoittavat haastattelut”, 2. ”säännöllinen omaraportointi”, 3. ”porrastettu, toistuvan väärinkäytön osalta etuusoikeuden menettämiseen johtava sanktiojärjestelmä, joka perustuu _tiheään seurantaan_ ja lieviin sanktioihin” näyttävät toteutuvan.

    Voitko rehellisesti väittää, että nämä seikat eivät lisää työttömiin kohdistuvaa valvontaa ja työttömien käyttäytymisen sanktiointia ja että näiltä osin uudistus vie ”työttömien asemaa merkittävästi parempaan suuntaan”?

    Omasta (työttömän) näkökulmastani nämä näyttäytyvät työttömiin kohdistetun kontrollin ja sanktioinnin huomattavana kasvuna nykytilanteeseen nähden, eivät vain ”ikävinä yksityiskohtina”.

    Ja lisätään vielä sellainen henkilökohtainen loppukaneetti, joka kenties tekee raivoni ymmärrettävämmäksi: En ole mikään oikeiston äänitorvi, vaan Vasemmistoliiton äänestäjä…

    Mistä päästäänkin kohtaan 1.: vastauksesi menee oikeastaan ohi asian. Toteat: ”Jos siis halutaan katsoa jonkin puolueen vaikutusta päätöksiin…”

    Kysymys on juuri tästä, Vasemmistoliiton vaikutuksesta päätöksiin: Ajattelin ja kuvittelin, että Vasemmistoliiton äänestäjänä ja tällä hetkellä (valitettavasti) työttömänä minulla on Vasemmistoliiton ollessa hallituksessa lupa odottaa jotakin muuta kuin sitä, mitä tässä uudistuksessa näyttää tapahtuvan ja millaisella tavalla sitä tuossa muistiossa ja julkisuudessa perustellaan.

    1. Hei Jaakko,

      haastattelut (joissa on läsnäolovelvoite) ja porrastettu sanktiojärjestelmä ovat jo nyt olemassa. Siksi se 70 miljoonaa ja sanktioiden luonne eivät ole sivuseikkoja, ne ovat uudistuksen keskeinen sisältö:

      -70 miljoonaa tarkoittaa, että työttömyyden alkuvaiheessa työttömiä voidaan tavata henkilökohtaisesti ja verraten tiheään. Moni meidän kannattajamme tosiaan näkee sen kontrollin lisääntymisenä. Suurin osa minuun yhteyttä ottavista työttömistä kuitenkin toivoisi näitä tapaamisia huomattavasti nykyistä enemmän ja heidän asioitaan selvitellessäni minulle on syntynyt näkemys, että melkoinen osa sanktioista johtuu väärinkäsityksistä ja tietokatkoksista, jotka taas johtuvat siitä, että työntekijöitä on liian vähän. Myös tutkijakentässä oikealta vasemmalle Suomen ongelmana ja yhtenä ihmisiä syrjäyttävänä tekijänä on pidetty aliresurssoituja työvoimapalveluja. Eli kuten blogissani totean, työvoiman lisääntymisellä on hyvät ja huonot puolensa.

      – Sanktioiden radikaali lieventäminen on juuri se, mikä erottaa uuden järjestelmän nykyisestä.

      En lue Hesaria, joten voi kommentoida vain näitä hallituksen päätöksiä.

  12. Kiitos Anna rehellisestä ja maaläheisestä näkemyksestäsi!
    Mulle tuli ekaksi ja mieleen että mahtaakohan yrittäjät ja yhtiöt lähtee barrikaareilla hakemustulvan vuoksi kun ihmeteltiin meneekö työ(tön)väki nyt lakkoon? Mut nyt kun oon tutustunut tähän malliin niin tämmöisenä yiiskymppisenä osatyökykyisenä aktiivisena heteromiehenä voin todeta ettei tässä nyt ainakaan väkisin kakkoseen vedetä!
    Herättää toiveita että saan joskus vielä tilinauhan käteeni jossa ei oo vähennetty ulosotto osuutta! 30- vuotinen sota alkaa olla takanapäin eikä siitä jälkiä jättämättä ole selvinnyt ! Mut nyt jatketaan koronan kaatoa ja maamme uuteen vihreämpään iskuun saattamista meidän vasemmistonkin voimin 💪❤️👍

  13. Uudistus ei ole parannus, vaikka te vasemmistolaiset niin väitätte. Hallituspuolueilta on täysin unohtunut se, millä arvoilla ja lupauksilla ne saivat vaalivoittonsa. Työttömiin kohdistuva kiusaaminen, nujertaminen ja syrjäyttäminen aktiivimallin muodossa oli suuri syy vaalivoittoonne. Sipilän aktiivimallin kannatus oli niin huono, että jopa kokoomuksen poliitikot erkanivat siitä ennen vaaleja.

    Kun Sipilän aktiivimalli leikkasi työttömyysturvaa, leikkaus oli huomattavan paljon vähäisempi kuin nyt karensseilla ja lisäkarensseilla saatavat leikkaukset. Karensseja lievennetään, toki, mutta samalla niiden antamista helpotetaan.

    Yksilöllistä työnhakua jokainen harjoittaa yksilöllisesti tähänkin asti. Jokainen varmaankin sen mukaan, onko haettavia töitä ylipäänsä olemassa. Ei voi hakea sellaista jota ei ole olemassa. Pidän täysin kohtuuttomana edes yhden työpaikan hakemista kuukaudessa, kun haettavia työpaikkoja ei ole. Työttömissä ei ole lääkäreitä, sairaanhoitajia, koulutettuja erityisopettajia, psykologeja, it-alan erityisosaajia ja huippujohtajia, joille töitä on tarjolla. Sen sijaan on kymmeniä tuhansia akateemisesti korkeastikoulutettuja työttömiä, rakennusalan yli-ikäisiä ammattilaisia, muista syistä syrjittyjä ihmisryhmiä, nuoria jotka eivät ole saaneet ensimmäistäkään työpaikkaa erityisesti valmistuttuaan laman aikana.

    Yhteiskuntapolitiikka on tarkoitettu siihen, että yhteiskuntaa ohjataan hyvään. Nimittäin huono politiikka johtaa huonoon. Te olette nyt tehneet huonoa politiikkaa, niin huonoa että se on huonompaa kuin Sipilän harjoittama. Olette antaneet kymmeniä miljardeja kapitalismin tukemiseen, 70 miljoonaa byrokratian kasvattamiseen, lietsoneet pelkoa jostain koronaviruksesta, heikentäneet jo entisestään heikossa asemassa olevien palveluita, lisänneet itsemurhia, mielenterveysongelmia ja tietenkin työttömyyttä.

    Kapitalismi aikaansaa säännölliset lama-aikansa, ja niin nytkin. Koronasodan varjolla tälle hallitukselle annettiin poikkeukselliset valtaoikeudet, joita hallitus käytti siihen, että yrityksille siis niiden omistajille annettiin, kansalaisilta otettiin.

    Vasemmistovihreä hallitus hukkasi täysin ne mahdollisuudet, joita poikkeukselliset valtaoikeudet olisivat mahdollistaneet.

    Äänestin sinua Anna viime vaaleissa, ja olin kovin toiveikas siitä että muutokset parempaan olisivat käsillä. Jos olisi mahdollista, vetäisin ääneni pois sinulta ja puolueeltasi. Selvä on, että en äänestä enää.

    1. Hei,

      nämä pitkät karenssit olivat olemassa myös Sipilän aktiivimallin aikaan. Siihen vain lisäksi oli mahdollista saada myös se 5% leikkaus.

      Noin yleisemmin, parlamentaarinen demokratia toimii silloin, kun poliitikot asettavat mielipiteensä ja toimintansa ja niiden perusteet avoimesti tarkasteltavaksi ja äänestäjä sitten päättää, onko juuri tämä poliitikko hänen äänensä arvoinen. Olen hoitanut prosessista tunnollisesti oman osani, ja näemmä sinä omasi. Kaikki on siis niiltä osin kuten olla pitää.

      Olen auttanut ihmisiä sosiaalietuusjärjestelmän kanssa vuosikymmeniä, ja tänä koko aikana työttömyysturva on ollut eniten työllistävä etuus. Tämän kautta kasaantuneen kokemuksen (ja väännettyäni sitä säätelevistä laeista 9,5 vuotta työ- ja tasa-arvovaliokunnassa) minä arvioin uudistuksen työttömän kannalta myönteiseksi. Arviostani pidän edelleen kiinni.

      1. Kannattaako se poliitikkona ja ammatikseen, töikseen palkkiota vastaan olla ensin luomassa byrokraattisia ja sortavia, väliinputoajia tuottavia rakenteita, joita sitten vapaaehtoistöinä hyvää hyvyyttään käy joidenkin harvojen osalta paikkaamassa?

        Rakas hyvä työtön, näin selviät siinä tukihelvetissä jonka minä olen luonut. Otathan vastaan apuni, minä otan vastaan veroeurosi. Näin yhteiseksi hyväksi toimitaan.

        Et oo tosissas.

        Noin yleisesti perustuslakiin perustuva oikeusvaltio toteuttaa julkisen vallankäytön avulla perustuslailliset oikeudet sekä kansainväliset sopimukset. Tarkoituksena ei ole poliitikkojen valta vaan kansanvalta. Jossa siis nämä perustuslakiin ja yleisiin ihmisoikeuksiin perustuvat raamit.

        Viiden ja kymmenen päivän karenssi leikkaa niukkaa tukea enemmän kuin Sipilän 5 prosenttia. Lisäksi karenssin seurauksena voi olla toimeentulotuen mittava alennus. Koskaan aiemmin ei ole itsenäistä työnhakua kontrolloitu ja sanktioitu, eikä siitä ole myöskään annettu viranomaisten määräyksiä, joten siitä ei ole voinut saada karenssia. Nyt te olette luomassa sellaisen rakenteen, jossa tämä rangaistusmahdollisuus sallitaan. Siis käytännössä viranomaisten mielivalta kasvaa. Köyhimpiä köyhdytetään taas.

        Missä on se kansanedustajain harjoittama totuus, oikeus ja perustuslain noudatus? Missä on tuomarinohjeen noudatus, jonka mukaan se mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan? Valta on sokaissut sinutkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *