02. 10 2019

Puheeni välikysymyskeskustelussa

Arvoisa puhemies,

tiedämme, että Suomi on suuren muutoksen edessä.

Vastuullinen päätöksenteko alkaa halusta ja kyvystä ymmärtää, että tässä tilanteessa ei kaivata sirkustemppuja, vaan laaja-alaista paneutumista muutoksen ehtoihin ja vaikutuksiin. Politiikka ei ole vaikeaa siksi, että siitä ehdoin tahdoin sellaista tehdään, vaan koska yhteiskunnissa aina toimii samanaikaisesti useita risteäviä kehityskulkuja.

Välikysymystekstin perusteella kaikki salissa eivät näytä tätä vielä oivaltaneen. Sen analyysi menee metsään heti ensimmäisessä lauseessa, jossa sosiaalisesti oikeudenmukaisen yhteiskunnan ykkösehdoksi nimetään vahva valtiontalous.

Väärin.

Vahva valtiontalous on tärkeä asia, mutta ei itsessään takaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta, eikä varsinkaan ole peruste luopua eriarvoisuutta vähentävistä toimista, kuten välikysymyksessä vaaditaan. Vaikutussuhde on olemassa nimittäin myös toisin päin: Juuri sosiaalinen oikeudenmukaisuus tuottaa sitä vakaata luottamusyhteiskuntaa, jolla Suomi kilpailee investoinneista. Se myös mahdollistaa lahjakkuusreservin täysimittaisen hyödyntämisen, joka väestö- ja pääomaköyhälle kansantaloudelle on menestyksen ehto.

Toimet sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi eivät siis ole luksusta, johon Suomella on varaa vain noususuhdanteessa. Ne ovat itsessään vastuullista taloudenpitoa ja investointi terveen kansantalouden rakentamiseksi.

Arvoisa puhemies,

me kaikki tiedämme senkin, että Suomen kaltaisessa avoimessa yhteiskunnassa työllisyyden suuret linjat määrittelee globaali talous.

Yhtä ja toista voi kuitenkin myös kansallinen hallitus tehdä.

Ensi vuonna sosiaaliturvabyrokratiaa yksinkertaistetaan, jotta sirpaletyö ei enää olisi toimeentuloriski. Palkkatuen hakemista helpotetaan. Maahanmuuttajien työlupaprosesseja nopeutetaan. Ihmisiä autetaan pois toimeentulotukiloukusta parantamalla perusturvaa ja lakkauttamalla aktiivimalli. Palkkatuen määrää lisätään ja pienten yritysten rekrytointiriskiä helpotetaan sen kohdennuksella. Kasvokkaisten työvoimapalvelujen resurssit kasvavat.

Välikysymyksessä valitetaan, että nämä eivät ole konkreettisia toimia, mutta juuri sitä ne ovat: arkista ja epäseksikästä järjestelmän muokkaamista sellaiseksi, että työpaikkojen synty ei pysähtyisi tarpeettomaan järjestelmäkitkaan.

Yksilönvapauteen ja oikeusvaltioon nojaavassa politiikassa tämä on ainoa järkevä lähtökohta: sen sijaan, että piiskataan kansalaisia esteiden yli ja syyllistetään kompastumisesta, poistetaan turhat esteet.

Välikysymyksessä arvostellaan hallitusta toimien puutteesta, mutta teksti ei mainitse yhtään lisätoimenpidettä, joka täyttäisi sen asettamat kriteerit konkreettisuuden ja arvioinnin suhteen. Epäselväksi siis jää, mikä nyt oikeasti on vialla.

Valoa ei tuo edes perehtyminen kokoomuksen ohjelmatyöhön, sillä puolueen äskettäin ehdottamista vaikutusarvioiduista keinoista jokainen on hallituksenkin listalla, joko päätettynä tai valmistelussa, poislukien sosiaaliturvan leikkaukset ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen.

Onko kokoomuksen kritiikin kärki siis, että hallitus on huono ja ”holtiton”, koska ei kurjista kaikkein köyhimpien suomalaisten asemaa? Vähän suhteellisuudentajua nyt, kokoomus!

Arvoisa puhemies,

edelleen välikysymys unohtaa, että kansantalouden kannalta oleellista ei ole vain työn määrä, vaan myös sen laatu. Työllisyysaste yksinään on huono mittari, sillä siinä kunnollisen elannon tarjoava kokoaikainen työsuhde näyttää samanarvoiselta kuin huonojen ehtojen sirpaletyö, joka ei riitä nostamaan tekijäänsä köyhyydestä.

Me haluamme työpaikkoja, joissa ihmiset voivat hyvin, joissa he pääsevät toteuttamaan itseään ja joista he saavat elannon. Työpaikkoja, jotka auttavat lisäämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta, eivät vähennä sitä, ja joita ei tarvitse tukea sosiaalietuuksilla.

Näitä työpaikkoja ei saada sosiaaliturvaa kurjistamalla, vaan panostamalla kestävään kehitykseen, eritoten koulutukseen ja työmarkkinoiden reiluihin pelisääntöihin.

Ja kas, juuri niin hallitus onkin nyt tekemässä.

(Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta 1.10.2019)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *