02. 10 2019

Kirjallinen kysymys EU/ETA-alueen ulkopuolisten lääkärien toimilupaprosessista

Eduskunnan puhemiehelle

EU/ETA-alueen ulkopuolisten lääkärien toimilupaprosessi on edelleen pitkä, byrokraattinen ja kohtuuttoman kallis, vaikka samaan aikaan Suomessa on lääkärivaje ja erityisesti erikoislääkäreistä on jatkuva pula.

Lääkärinä työskenteleminen Suomessa edellyttää Valviran myöntämää ammatinharjoittamisoikeutta. Laillistuksen saamiseksi EU/ETA-alueen ulkopuoliselta hakijalta vaaditaan, että tämä on suorittanut tietyt edellytykset täyttävän lääkärin ammattiin johtavan koulutuksen, Valviran määräämän harjoittelun sekä kolmiosaisen kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa suoritettua lääkärin koulutusta. Lisäksi hakijalta odotetaan riittävää kielitaitoa.

Prosessi alkaa Valviran varmentaessa tutkintotodistuksen, mitä seuraa harjoittelujakso terveydenhuollossa sekä kielikoe. Jos EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleva lääkäri läpäisee nämä vaiheet, seuraavaksi edessä on koejakso, joka pitää sisällään kliinisen kirjallisen kokeen, terveydenhuollon kolmivaiheisen kirjalliseen kokeen sekä käytännön potilastentin, joiden välissä hän voi työskennellä sairaalassa tai terveyskeskuksessa. Yhteensä kokeet ja tentit maksavat 2 650 euroa ja ne voi suorittaa pääosin vain Tampereen yliopistossa. Vasta nämä askeleet suoritettuaan saa EU/ETA -alueen ulkopuolinen lääkäri luvan työskennellä Suomessa.

Hakijalle ei synny menoja vain kokeista, vaan myös tutkintotodistusten ja niihin liittyvien syventävien asiakirjojen käännöskustannuksista, jotka liikkuvat sadoissa euroissa. Lisäksi harjoittelun suorittaminen Tampereella aiheuttaa ulkopaikkakuntalaisille lisäkustannuksia. Osaksi laillistamisen edellyttämien harjoittelupaikkojen putkien odotusaikojen vuoksi voi laillistaminen lisäksi viedä vuosia. Tänä aikana hakijan on rahoitettava elämisensä Suomessa voimatta harjoittaa ammattiaan.

Erikoislääkärin pätevyyksiä ei voida suoraan laillistaa, vaan lääkärien on osallistuttava suomalaiseen erikoislääkärikoulutukseen, jossa tiedekunta voi harkita osasuoritukseksi ulkomaista erikoislääkärin pätevyyttä.

Samaan aikaan, kun ulkomaalaiset lääkärit odottavat toimilupia Suomeen, vallitsee maassa lääkäripula. Lääkäriliiton mukaan vuonna 2018 terveyskeskuksissa oli täyttämättä 5,7 prosenttia kaikista tehtävistä (Lääkäriliitto, 2018). Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan lääkäripula on pienin yliopistosairaaloissa, kun taas muissa keskussairaaloissa lääkärivaje oli jopa 10-12 prosenttia. Selvityksestä käy ilmi, että tietyillä erikoisaloilla on ollut jatkuvaa vaikeutta saada virkoja täytetyksi. Suomessa täyttämättömien erikoislääkärien ja erikoistuvien virkojen osuus vaihteli vuosina 2014-2018 sairaanhoitopiireittäin keskimäärin 0-15 prosentin välillä (STM, 2019). Tilanne vaihtelee vahvasti alueittain niin, että esimerkiksi Kainuussa terveyskeskusten lääkärinviroista jopa viidennes oli täyttämättä vuoden 2019 alussa.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen raportin mukaan EU/ETA-alueen ulkopuolisten lääkärien lupaprosessia pitäisi selkiyttää. Raportin mukaan ulkomaiset lääkärit tarvitsevat riittävää perehdytystä sekä alkuvaiheen tukea ja heille tulisi järjestää alan ammattikieleen keskittyviä kielikursseja opiskelijoiden lähtötason mukaisesti. Lisäksi tietoa pätevöitymisprosessista, koulutuksista ja harjoitteluista tulisi koota yhteen sekä viranomaisten vastuita tiedon välittämisestä ja koulutusten järjestämisestä tulisi selkiyttää (THL, 2013). Esimerkiksi Ruotsissa on hyvin tuloksin tarjottu räätälöityä kieltenopetusta EU/ETA-alueen ulkopuolisille lääkäreille.

Tiukka valvonta yleislääkäritutkinnon laillistamisen osalta on tärkeä osa turvallista ja luotettavaa terveydenhuoltoa. Ei ole kuitenkaan järkevää pitää vuosikausia ammattitaitoisia lääkäreitä muissa töissä, kun samaan aikaan maassa on lääkäripula. Byrokratiaa on mahdollista nopeuttaa ja kustannuksia laskea tinkimättä potilasturvallisuudesta. Kohtuuttoman suuret maksut ja monimutkainen sekä aikaa vievä erikoistumisprosessi eivät ole ulkomaalaisten lääkärien tai suomalaisen terveydenhuollon etu. Lisäksi erikoislääkäreille pitäisi saada oma toimiva laillistamisprosessi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta EU/ETA-alueen ulkopuolisten lääkärien toimilupakäytäntöjä helpotetaan vastaamaan lääkäripulaa niin, ettei toimiluvan hakeminen aiheuta kohtuuttomia kustannuksia tai ole tarpeettoman vaikeaa?

Helsingissä 2.10.2019
Anna Kontula [Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *