02. 09 2017

Lakialoite työvoiman saatavuusharkinnasta luopumisesta

LAKIALOITE

laiksi ulkomaalaislain 73 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan kumoamisesta

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Aloitteessa ehdotetaan ulkomaalaislakia muutettavaksi siten, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleviin, Suomessa työlupaa hakeviin sovellettavasta, ns. työvoiman saatavuusharkinnasta luovuttaisiin.

PERUSTELUT

Ulkomaalaislain 73 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa (1218/2013) säädetään, että ennen työntekijän oleskeluluvan myöntämistä tulee työ- ja elinkeinotoimiston selvittää, onko työmarkkinoilla saatavilla kohtuullisessa ajassa tarkoitettuun työhön sopivaa työvoimaa sekä huolehtia, ettei työntekijän oleskeluluvan myöntäminen estä työmarkkinoilla jo olevan työvoiman työllistymistä. Tässä lakialoitteessa kyseistä käytäntöä kutsutaan jatkossa työvoiman saatavuusharkinnaksi.

Käytännössä TE-toimisto arvioi saatavilla olevan, avoinna olevaan tehtävään sopivan työvoiman saatavuuden työnhakijarekisterin avulla. Yleensä työpaikka avataan järjestelmään noin 10 päivän ajaksi, jolloin kaikki työmarkkinoilla olevat henkilöt voivat sitä hakea. Jos sopivaa työvoimaa on tarjolla, myönteisen osapäätöksen edellytyksiä ei ole. Vuonna 2016 näitä TE-toimiston päätöksiä tehtiin yhteensä 8186, joista 5255 myönteisiä, 1801 osittain myönteisiä ja 1119 kielteisiä.[1]

Saatavuusharkinnan rooli työvoiman määrän sääntelyssä on vähäinen, sillä se kohdistuu ainoastaan osaan ulkomaalaisesta työvoimasta (pääsääntöisesti EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleviin henkilöihin) ja vain osaan ammattialoista (ainoastaan matalapalkkaiset suorittavan työn alat). EU-kansalaiset, lähetetyt työntekijät ja viisumilla työskentelevät kausityöntekijät ovat määrällisesti merkittävimmät työntekijäryhmät Suomessa. Lisäksi myös muulla perusteella Suomessa oleskelevat ulkomaalaiset voivat tehdä työtä useimmiten ilman rajoituksia.

Koska työvoiman saatavuusharkinta säätelee vain varsin rajattua osuutta työmarkkinoista, ei sen voida katsoa toimivan merkittävänä välineenä työvoiman määrän tai työsuhteiden laadun yleisessä hallinnassa. Sen sijaan tämän nimenomaisen työntekijäryhmän osalta sillä näyttäisi olevan kielteisiä vaikutuksia työntekijöiden autonomiaan ja työsuhteiden byrokratiakitkaan:

Ensinnäkin, nykyinen järjestelmä edellyttää kuukausien lupaprosessia, joka voi johtaa myös kielteiseen päätökseen. Tämä sopii huonosti työlupajärjestelmän tarkoitukseen ”tukea työvoiman saatavuutta suunnitelmallisesti, nopeasti ja joustavasti”.[2] Lisäksi pitkän aikavälin ennakointia ja vakituisia kokoaikatöitä olettava saatavuusharkinta vastaa huonosti ulkomaalaisille avointen työmarkkinoiden realiteetteja. Etenkin isoissa kaupungeissa ulkomaalaiset työskentelevät usein matalapalkkaisilla palvelualoilla, joissa työsuhteet ovat lyhyitä ja esimerkiksi useiden osa-aikatöiden tekeminen tavallista.

Toiseksi, järjestelmä asettaa kohtuuttomia velvoitteita yrittäjille ja työntekijöille selvittää työvoiman saatavuutta Suomessa ja EU-alueella silloinkin, kun kyse on jo Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten työlupaprosessista. [3] Tällainen tilanne syntyy, kun alkujaan jonkin muun työskentelyyn oikeuttavan oleskelustatuksen nojalla työllistynyt henkilö tarvitsee työperustaista oleskelulupaa. [4]  Pitkäänkin Suomen virallisilla työmarkkinoilla työskennelleiltä henkilöiltä voidaan evätä oleskelulupa saatavuusharkinnan perusteella, tai edellyttää työnantajalta näyttöä siitä, että tehtävään on ensin yritetty rekrytoida Suomesta/EU-alueelta. Jos näyttö voidaan hankkia vain julistamalla tehtävä avoimeen hakuun, on tilanne kyseistä työpaikkaa siihen asti hoitaneen ulkomaalaisen näkökulmasta epäreilu ja työnantajalle epätarkoituksenmukainen. Hankalan järjestelmän seurauksena Suomesta myös käännytetään työssä käyviä ihmisiä, jotka ovat työnantajankin mielestä erinomaisia työntekijöitä.

Kolmanneksi, rajoittaessaan työpaikan vaihtamista alalta toiselle heikentää saatavuusharkinta ulkomaalaisen neuvotteluasemaa työmarkkinoilla ja lisää riippuvuutta työnantajasta. Työlupajärjestelmä ja eritoten saatavuusharkinta sitovat ulkomaalaisen oleskeluoikeuden työntekoon nimenomaisella alalla, mikä luo työnantajalle mahdollisuuden kontrolloida henkilön oleskelua, toisin kun pysyvästi Suomessa asuvan henkilön tai EU/ETA-kansalaisen kohdalla. [5] Tämä näkyy suoraan työntekijöiden alttiudessa joutua hyväksikäytetyiksi, sillä viime kädessä tehokkain työehtojen valvontamekanismi on juuri työntekijöiden suhteellinen riippumattomuus työnantajasta. Useissa työperäisen hyväksikäytön tai ihmiskaupan tapauksissa henkilöllä onkin ollut saatavuusharkinnan alainen työlupa.

Neljänneksi, saatavuusharkinta vaikeuttaa työmarkkinoiden toimintaa myös työmarkkinoilla hyvin suoriutuvien henkilöiden osalta, kun hankala prosessi on käytävä uudelleen läpi alan vaihdoksen yhteydessä. Koska työpaikan vaihtoon yleensä liittyy parempi tuottavuus ja palkkataso, tämä hidastaa työmarkkinoiden normaalia toimintaa ja heikentää sekä ko. työntekijän taloudellista asemaa että verotulojen menetyksen kautta julkistaloutta.

Säätämisvaiheessa saatavuusharkinnan ajateltiin turvaavan Suomen työmarkkinoilla jo olevien työllistymismahdollisuuksia. Työsuhteiden määrä ei kuitenkaan ole vakio, eikä ole olemassa näyttöä siitä, että maahanmuuttajien työllistyminen heikentäisi kantaväestön tai maassa jo olevien työllistymismahdollisuuksia. Ei ole myöskään syytä olettaa, että saatavuusharkinta vaikuttaisi oleellisesti suomalaiseen palkkatasoon. Mahdollisen ”palkkadumppauksen” kannalta merkitykselliset päätökset tehtiin jo säädettäessä työvoiman vapaasta liikkuvuudesta EU-alueella.

Työvoiman saatavuusharkinta siis vastaa huonosti tai ei lainkaan niihin tavoitteisiin, joita varten se aikanaan luotiin. Toisaalta sillä on heikentävä vaikutus EU/ETA –alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman autonomiaan. Epävarmalla oikeudellisella asemalla näyttää olevan jopa varsin pitkäkestoisia kielteisiä seurauksia ulkomaalaisten asemaan työmarkkinoilla. [6] Yleistyessään ilmiö luonnollisesti vaikuttaa yksilöiden lisäksi myös työn tekemisen ehtoihin yleisemmin.

Tästä syystä aloitteessa ehdotetaan ulkomaalaisen työvoiman ns. saatavuusharkinnasta luopumista (lain 73 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan kumoaminen).

Samassa ulkomaalaislain 73 §:ssä työvoiman saatavuusharkinnan kanssa TE-toimisto arvioi työantajan kyvyn ja halun suoriutua työnantajavelvoitteistaan. Näihin työnantajan ja työsuhteen arviointiin tähtääviin momentteihin ei esitetä muutosta. Lukuisat viime vuosina paljastuneet ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttötapaukset osoittavat, että kieltä ja suomalaista työmarkkinakulttuuria tuntematon työntekijä on erityisen haavoittuvassa asemassa ja usein kantasuomalaista tai pitkään Suomessa asunutta kykenemättömämpi puolustautumaan hyväksikäytöltä yksilöllisesti tai ammatillisen järjestäytymisen kautta. Työehtojen viranomaisvalvonnalle on siten tässä yhteydessä erityisen vahvat perusteet ja on työmarkkinoiden yleisen toimivuuden kannalta välttämätöntä taata heille tehtävän hoitoon tarvittavat resurssit ja toimivaltuudet.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

 Laki

ulkomaalaislain 73 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan kumoamisesta

 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan ulkomaalaislain 73 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta (1218/2013).

2 §

Tämä laki tulee voimaan     kuuta 20   .

Helsingissä xx.xx.2017

Anna Kontula /vas

Juhana Vartiainen /kok

Veronica Rehn-Kivi /rkp

Emma Kari /vihr

Tytti Tuppurainen /sdp

 

[1] Luvut TEM:n Olli Soraiselta. ”Osittain myönteinen päätös” voi tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa tarveharkinta ei aseta oleskeluluvalle esteitä, mutta kyseisen työnantajan kykyä suoriutua velvoitteistaan on syytä epäillä esimerkiksi siksi, että hän ei ole aikaisemmin noudattanut vakuuttamiansa minimityöehtoja.

[2] Ulkomaalaislaki 70 §.

[3] TE-toimisto arvioi, onko avoinna olevaan työpaikkaan kohtuullisessa ajassa saatavissa sopivaa työvoimaa omalta työmarkkina-alueelta (EU/ETA-alue). TE-toimisto voi osana työvoiman saatavuusharkintaa vaatia työpaikan ilmoittamista avoimeksi omiin työnvälityspalveluihinsa (te-palvelut.fi) ja Euroopan maiden välillä työpaikkailmoituksia välittäviin EURES-palveluihin.

[4] Osittainen tai täysi oikeus työn tekoon liittyy esimerkiksi opiskelun, turvapaikkahakemuksen ja perhesiteen perusteella myönnettyihin oleskelustatuksiin.

[5] Ks. esim Kontula Anna: Näkymätön kylä. Siirtotyöläisten asemasta Suomessa. Like, Helsinki 2010.

[6] Könönen Jukka: Prekaari työvoima ja uudet hierarkiat metropolissa. Ulkomaalaiset matalapalkkaisilla palvelualoilla” Sosiologia 3/2012.

17 thoughts on “Lakialoite työvoiman saatavuusharkinnasta luopumisesta

  1. Näpertelyä Anna Kontula, näpertelyä. Otetaanpas isompi askel kerralla. Toivotetaan kaikki halukkaat tulijat tervetulleiksi oli syy ja tarve mikä tahansa ja tulija mistä ja kuka tahansa, kaikki rajat auki. Lopetetaan toki sitä ennen kaikki yhteiskunnan palvelut ja tuet tännetulijoille. Ei turvapaikkakäytäntöä, ei vastaanottorahaa, sosiaalitukea, avustettua asumista, kotouttamistoimia jne. Ja kansalaisuuden saamiselle tiukemmat ehdot. Huolehditaan vain omista kansalaisistamme jotka ovat maan rakentaneet ja heidän jälkeläisistään mutta tarjotaan mahdollisuus heille joilla on kykyjä ja halua tulla osaksi yhteiskuntaamme. Alku voisi olla hieman haasteellinen mutta ajanmyötä uusi normaali voisi olla esimerkillinen malli myös muille maahanmuuton ongelmien kanssa kamppaileville maille ja kansoille. Refugees and all others wellcome ! Free world, too free ?

  2. Ehdottomasti kannatettava aloite! Nykyinen käytäntö on yksi suurummista esteistä maahanmuuttajien kotoutumiselle. Yritykset jotka noudattavat palkkauksessa työehtosopimuksia osaavat kyllä itse arvioida kuka on hyvä työntekijä heille, valitettavasti se ei aina ole kantasuomalainen.

  3. Aivan, erittäin kannatettava aloite jota on jo odotettu. Kun ihmiset ovat halukkaita työhön ja työnantajilla tarvetta tekijöille ja maksavat sopimusten mukaisen palkan niin miksi rakentaa turhia esteitä.

  4. Ei lisää halpaa työvoimaa Suomeen!!! Suomi on jo nyt avoin 500 miljoonalle eurooppalaiselle.

  5. Hyvä esitys. Tämä luo uudelleen uskoa Suomen tulevaisuuteen ja mahdollisuuteen yrittää täälläkin. Kiitos Anna rohkeasta esityksestä.

  6. Marjanpoimijoita ja kadunlakaisijoita hyödyttää mutta muita aloja aika heikosti. Ilmeisesti akateeminen yhteisö valtavalla keskikouluttuneiden työmarkkinoiden tuntemuksellaan on hieronut ideologisia päitään yhteen ja tämän ankan synnyttänyt. EU/ETAn ulkopuolisilta täytyy löytyä tietyt tiedot ja standardit eu säädöksistä, työturvallisuudesta ja työtavoista, karkeasti vaikka sairaanhoidossa ja teollisuudessa. Jos otat tuumia tai virstoja käyttäneen ihmisen millimetrien maailmaan niin hankaluuksia tulee. TE viranomaisetko valvoo lähtömaan työpörssiä joka on melko todenäköisesti jonkin mafian hallussa 3 maissa. En oikein käsitä miksei suojata omia markkinoita oman maan työläisille, Viroilmiö kusi rakennusalan palkat jo aikanaan ja täytti vankilat. Näen liki viikoittain Romanialaisia työmiehiä 3-5€/h palkalla joita riistetään Virolaisten ja Puolalaisten bulvaanien toimesta, luuletko että muiden kohdalla tilanne on jotenkin toinen?

  7. Ay-liikkeen käpertyminen ”meidän rajojen sisälle” ei edistä työntekijöiden eikä työtä saamattomien asiaa. Johtohenkilöiden oman suosionsa tavoittelu ”trumpilaisella” rajojensulkupolitiikalla toimii vastoin kaikkien työllään elävien etua. Kansainvälisyys on kautta aikojen ollut ponteva voimavara työväenliikkeelle. Mikä oikeudenmukaisuuden hyökyaalto pyyhkäisisikään maapallon ympäri, jos ammattiyhdistysliike toimisi saumattomasti yhteisrintamassa!

  8. Yksilö ja organisaatio ei ole tasapuolinen neuvotteluasema. Organisaatio ja organisaatio on tasapuolinen asema, esimerkkinä ay-liike ja yritys

  9. Olet oikeassa. Mutta ay-liike koostuu yksilöistä, ja sen vaikutusvalta organisaationa on vahvasti riippuvainen yksittäisten työntekijöiden autonomiasta. (Tämä ei ole vahvan ammattiyhdistysliikkeen riittävä ehto, mutta kylläkin välttämätön.)

  10. Miksi enää yksikään Suomessa asuva duunari äänestäisi vasemmistoliittoa tai demareita tämän jälkeen, ellei aloitteentekijöitä erota vasemmistopuolueista? Emma Karillekin voisi lähettää terveisiä, että kun minä olin kolmevuotias Suomessa maksettiin työehtosopimusten mukaista palkkaa. Turvapaikanhakijat ovat marginaaliryhmä ja heidän asemaansa olisi varmasti voitu auttaa muutenkin.

  11. Jos tarveharkinta lopetetaan täysin niinkuin Anna Kontula ja Vasemmistoliitto haluavat niin se tarkoittaa palkkojen laskua työehtosopimuksen minimin kaikilla aloilla, kannustinloukkujen pahenemista, monien suomalaisten joutumista työttömiksi, AY-liikkeen vaikutusvallan romahdusta, suurta matalapalkkaisten työntekijöiden vyöryä Suomeen jotka maksavat vähän veroja mutta saavat asumistukea pienen palkkansa takia ja kuluttavat yhteiskunnan palveluita eli kuluttavat enemmän kuin maksavat veroina eli joko Suomen velkaantuminen kiihtyy tai sitten sosiaaliturvaa on pakko leikata rajusti siksi että nämä matalapalkkaiset tulijat eivät paranna valtiontalouden tilaa vaan heikentävät sitä ja lisäksi syrjäyttävät suomalaisia työttömiksi jolloin yhteiskunta joutuu maksamaan sekä näiden tulijoiden asumistuet ja palvelut sekä työttömiksi syrjäytettyjen suomalaisten elämän jollain muulla kuin tänne tulevien matlapalkkaisten työntekijöiden verotuloilla.
    .
    Jos Anna Kontulan ja Vasemmistoliiton esitys menee läpi niin se tarkoittaa että nykyiset suomalaiset pitkäaikaistyöttömät ja korkealla prosentilla nyt työttöminä olevat irakilaiset, somalit ja afgaanit saavat heittää lopullisesti hyvästit mahdollisuudelle päästä töihin.
    .
    Jatkossa yrittäjät voivat sanoa työntekijöille että ota tästä työehtosopimuksen minimipalkka ja jousta ja jousta ja pompi sinne tänne juuri niinkuin minä haluan muuten tuon venäläisen, kiinalaisen, intialaisen, afrikkalaisen työntekijän sinun tilallesi.
    .
    Tämä lakiesitys on kokoomuslaisen palkkojen polkijan ja duunareiden halveksujan Juhana Vartiaisen unelma ja Anna Kontula ja vasemmistoliitto ovat mukana sille hurraamassa.
    .
    Jos tämä menee läpi niin Vasemmiston kannatus on jatkossa alle 5% ja puolet eduskuntaryhmästä putoaa ensi eduskuntavaaleissa sillä tämä esitys luo Vartiaisen haaveileman dystopian jossa duunareilla ja ammattiyhdistysliikkeellä ei ole enää mitään valtaa vaan duunarit ovat melkein orjatyövoimaa.
    .
    Miksi petätte sekä suomalaiset duunarit että Suomessa jo pysyvästi asuvat maahanmuuttajaduunarit ajamalla Vartiaisen palkkojen polkemis unelmaa???

  12. Marjatta Laiho:
    Mielestäsi ammattiyhdistysliikkeen pitäisi siis ajaa suurpääoman ja yritysten asiaa ja hurrata kun suomalaisten duunarien palkat poljetaan rajattomalla työperäisellä matalapalkkamaahanmuutolla vähintään työehtosopimuksen minimiin kaikilla aloilla ja väärinkäytösten takia osalle tänne tulevista tullaan maksamaan työehtosopimuksen minimiäkin vähemmän jolloin suomalaisten osaksi ja suomessa jo pysyvästi asuvien maahanmuuttajien osaksi tulee työttömyys?
    .
    Miten kukaan voi vihata duunareita Vasemmistoliitossa ja Demareissa niin paljon että ajaa tätä kokoomuslaisten Troijan hevosta laiksi jolla sekä duunarien palkat että AY-liike tullaan romahduttamaan?

  13. Jo, on sanoisin vähän epäselvä luonnos, ja en saa luetuksi mitä siinä on idea. Onko se idea se, että saatavuus-, eli tupaantulo ilman mitään ns. vaateita tulee voimaan heti. EI tule, koska Eta kieltää tämänlaisia ns. syrjinnän. Hyvä kansanedustajat, mikä on teidän ns. kompetenttinne tässä Anna Kontulan lakialoiteessa. Se ei selviä tästä, eikä ole tullut julkisuuteenkaan vielä. En kehtaisi tällaista töherrystä esittää edes ay-väen väenkokoukselle, jossa on sentään fiksuja ihmisiä eri työpaikoilta, joissa työskentelee paljon ns. ulkomailta tulleita.

  14. Se on hyvä asia, että virolaiset eivät vie meijän rahoja. Suomalaiset pärjävät hyvin töissä ilman näitä työmarkkinan häiritsijöitä virolaisia. Virolaiset tekevät 2 vuotta suomessa ja heidän lapset voivat nostaa lapsilisää suomesta viroon. epäreilu….

  15. Olen ulkomaalainen ja nyt se on jo vaikea saa haastatellu tai työ. Yhtiöt haluavat halpa ja nuori työvoima. Nyt on jo yli 25 % ulkomaalaiset työtön, ikä ja ei-suomalainen takia Haluatko lisää äänestäjät tai ihmiset täällä työhin?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *