14. 02 2017

Perättömiä väitteitä

Aika ajoin julkisuuteen ilmestyy yrittäjä kertomaan, miten vaikeaa on löytää työntekijöitä. Vaaditaan sosiaaliturvan leikkauksia, jotta pyllyt nousisivat kotisohvilta ja työ taas maistuisi.

On selvää, että satojen tuhansien työttömien joukosta löytyy sellaisiakin, jotka eivät oikeasti halua tai kykene töihin. Edelleen on totta, että etenkin yksinhuoltajalle voi olla taloudellisesti kannattavampaa nostaa sosiaalitukia kuin mennä töihin. Tiedetään myös, että tietyillä erityisaloilla on työvoimapula.

Mikään edellä luetelluista ei kuitenkaan oikeuta leimaamaan työttömiä laiskoiksi. Kun jokaista työpaikkaa kohden on kymmenen työtöntä, ei työttömyys ole luonteenpiirre, vaan matemaattinen fakta. Myöskään tutkimus ei tue väitteitä työttömien työhaluttomuudesta. Päinvastoin, niiden mukaan työn arvostus on edelleen korkea niin työttömien kuin muidenkin suomalaisten keskuudessa.

Ja silti meillä on yrittäjiä, jotka eivät löydä työlle tekijöitä.

Viimeisen vuoden ajan olen penkonut läpi jokaisen tällaisen väitteen, joka silmiini on sattunut. Joka kerta on tarina muuttunut lähemmässä tarkastelussa oleellisesti. Aika usein ongelma paikantuu hakuilmoituksiin – esimerkiksi eräs yrittäjä kirjoitti edellyttävänsä kolmea ammattitutkintoa ja  toinen omia työvälineitä monen satasen edestä. Eräässä tapauksessa vapaita työpaikkoja ei ollut lainkaan, kunhan yrittäjä lämpimikseen morkkasi työttömiä.

Jos puhelin ei soi, fiksu yrittäjä tietysti tarkistaa ensiksi, että ilmoitus on asianmukainen ja lähetä-nappia painettu. Uskoisin, että juuri näin toimiikin yrittäjien suuri enemmistö. Sitten on kuitenkin niitä, joiden on helpompi kuvitella 300000 laiskaa työtöntä kuin oma arviointivirhe.

Miksi on näin?

Koska työttömien panettelusta on tullut niin tavallista, että ennakkoluuloja ja tosiasioita ei tahdo enää erottaa. Tutkimusten mukaan työttömistä käydyssä keskustelussa toistuvat sellaiset sanat kuin ”laiska” ja ”loinen”, eikä tätä leimaamista juuri kyseenalaisteta edes ammattijouralismissa.

Myytti laiskoista työttömistä on vakava asia, sillä vääristä mielikuvista seuraa vääriä valintoja. Joulukuussa eduskunnan enemmistö äänesti paketista, joka sisälsi useita toimia työn vastaanottovelvoitteen kiristämiseksi. Se tarkoittaa, että työttömien kuviteltuun motivaatio-ongelmaan puututaan  lisäämällä ja koventamalla sanktioita.

Asiantuntijoiden mukaan tämä ”piiskapaketti” ei tuo uusia työpaikkoja. Myös sen säästövaikutuksia epäiltiin, sillä työttömyysturvalta pudotetut siirtyvät suurin piirtein saman suuruiselle toimeentulotuelle. Sen sijaan on työvoimapoliittisten sanktioiden kiristyksillä suora vaikutus tuloerojen, lapsiköyhyyden ja syrjäytymisen kasvuun.

Juuri ennen lakipaketin täysistuntokäsittelyä pyöri sosiaalisessa mediassa taas erään yrittäjän tilitys laiskoista työttömistä. Tätä haastattelua käytettiin argumenttina piiskapaketin puolesta myös suuressa salissa.

Juttu paljastui myöhemmin ankaksi, mutta laki jäi.

Kirjoitettu Aamulehdelle 12.2.2017

7 thoughts on “Perättömiä väitteitä

  1. Puhut asiaa. Itseäni hieman ihmetyttää median kiltteys näissä asioissa. Harvoin syvennytään selvittämään todellista asianlaitaa eli esimerkiksi yrityksen poikkeuksellista sijaintia, yrityksen uutuutta,huonohkoa yrityskuvaa, työn sisältöä jne. Lisäksi mielestäni merkillistä on se, että vedotaan: maksetaan tes:n mukaista palkkaa. Miksi ei makseta tesin ylittävää palkkaa? Työehtosopimus määrittelee lähinnä alarajaa. Samat henkilöt, jotka ovat vaatimassa, että on voitava maksaa tes:n alittavaa palkkaa, eivät halua ymmärtää, että tulee haluta/kyetä maksaa/maksamaan tietyissä tilanteissa tes:n ylittävää palkkaa.

  2. Näin yrittäjänä toivoisin että meitä yrittäjiä ja tuota ”piiskapakettia” ei sotkettaisi toisiinsa.

    Oma käsitykseni on että tuon kannatus meidän yrittäjien keskuudessa on oikeasti aika mitätön.

    Yrittäjien näkökulmasta tuo on enemminkin osoitus rakenteellisesta korruptiosta jossa poliitikot luovat bisnestä itseään lähellä oleville konsultointiyrityksille.

  3. Lisäksi meillä on yleisemminkin työpaikkoja, joille ei löydy tekijää. Markkinatalouden sääntöjen mukaan niistä tällöin maksettaisiin enemmän palkkaa, jos työhön oikeasti haluttaisiin saada tekijöitä. Palkka ei kuitenkaan nouse, joten ilmeisesti tuo työ voi jäädä tekemättä eli kyse on enemmän toivomuksesta kuin vakanssista, joka pitäisi saada täytettyä.

  4. ’Oma käsitykseni on että tuon kannatus meidän yrittäjien keskuudessa on oikeasti aika mitätön.’

    Ja vastustus vielä olemattomampi.

  5. olen törmännyt tilanteeseen, että jopa rakennuksilal maksetaan ammattimiehille niin huooa palkka ettei sillä elätä perhettään monmi onkin mennyt töihin ruotsiin ja norjaa jotta perhe voisi asua raknnetusta talossaan kun vaimolla ei ole työitä Markkinavoimat eivät toimi en mukaan eli kysyntä ei nsota palkkoja valtioko se on välissä =???

  6. ”Markkinavoimat eivät toimi en mukaan eli kysyntä ei nsota palkkoja valtioko se on välissä =???”

    Ei vaan kyse on usein neuvotteluasemasta eli AY-liikettä tarvitaan jatkossakin. Lisäksi jos työtä ei vain riitä kaikille, on tilanne toki hyvä työnantajalle ja omistajille, mutta täysin kestämätön ja epäinhimillinen kaikille muille.

    Rakennuspuolellahan halpa virolainen työvoima painaa palkkoja alas ja alihankintaketjut ja kustannuksista nipistely tekevät palvelusta loppuasiakkaalle niin huonoa, ettei siitä haluta maksaa (esim. urakka kestää viikko- ja kuukausitolkulla, mutta työtä tehdään vain pari päivää, koska alihankinnan vuoksi tiukka aikataulutus on mahdotonta, tai asioista keskusteleminen tai sopiminen on mahdotonta, koska urakkaa johtava ja koordinoiva taho ei ole koskaan paikalla vaan on vain alihankkijoita).

  7. Olen oikeistolainen ja yleensä aina eri mieltä kuin vassarit, mutta tässä asiassa olen Annan kanssa täysin samaa mieltä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *