04. 10 2016

Rikkaiden tulonsiirrot

Taas on se aika vuodesta, kun perusturvasta leikataan. Listalla ovat tällä kertaa esimerkiksi työmarkkinatuki, kansaneläke sekä eräät vammaisetuudet. Säästöjen kohdistumista köyhimpiin perustellaan jälleen sillä, että rikkailla ei ole tulonsiirtoja leikattavaksi.

Tämähän ei ole totta. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan köyhin kymmenes suomalaisista saa tulonsiirroista vain 9,4 prosenttia. Rikkain desiili saa tasan kymmenen, siis pikkuisen köyhiä enemmän. Loput 80,6 prosenttia jakautuvat väliryhmille.

Osittain lukuja selittävät ansiosidonnaiset vanhuuseläkkeet, mutta ilman niitäkin on köyhimpien osuus tulonsiirroista vain 13,6 prosenttia ja rikkaimpien 5,6 prosenttia. Ei siis pidä paikkaansa, että tulonsiirrot menisivät ainoastaan pienituloisille.

Alemmissa tuloluokissa on enemmän tulonsiirtoja saavia ihmisiä, mutta rikkailla könttäsummat ovat suurempia: siinä missä keskimääräisen köyhän nostamat veronalaiset sosiaalietuudet jäävät alle 2 000 euroon vuodessa, mätkähtää rikkaan pankkitilille lähes 70 000 euroa.

Tulonsiirtojen allokointia hyvätuloisille perustellaan sillä, että ansiosidonnaiset etuudet ovat enemmän omaa rahaa kuin suoraan verorahoitteiset perusturvaetuudet. Eläkkeitä kutsutaan myöhennetyksi palkaksi ja työttömyysturvan ajatellaan määräytyvän työttömyysvakuutusmaksujen mukaan.

Näin se ei tarkalleen ottaen mene. Ainoastaan vanhuuseläke on suoraan sidottu siihen, minkä verran järjestelmään on maksanut, ja sekin vain eläkkeen suuruuden, ei sen keston suhteen. Muissa ansiosidonnaisissa etuuksissa tärkein määräytymisperuste on etuutta edeltänyt tulotaso. Niinpä lyhyt korkeapalkkainen työjakso oikeuttaa parempaan sosiaaliturvaan kuin pitkä matalapalkkaura, vaikka jälkimmäisestä olisi maksanut vakuutusmaksuja kokonaisuudessaan enemmän.

Alkujaan köyhyyttä vastaan luodut järjestelmät ovat vuosikymmenten kuluessa muuttuneet yhä enemmän elintason turvaajiksi. Vaikka osa ansiosidonnaisista etuuksista kustannetaan nimenomaisilla maksuilla ja juoksutetaan erityisten rahastojen kautta, iso kuva on, että julkinen sektori kanavoi jo valmiiksi hyvätuloisille anteliaamman sosiaaliturvan kuin köyhälle.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että pelkästään perusturvaan nojaava tulonsiirtojärjestelmä ei ole realismia pirstaleisten työmarkkinoiden ja nopeiden tulovaihteluiden maailmassa. Ansiosidonnaista sosiaaliturvaa tarvitaan muutosturvaksi näissä myrskyissä luovimiseen ainakin, kunnes saamme riittävän perustulon.

On kuitenkin epärehellistä väittää, että köyhimmiltä leikataan, kun ei muualla ole mistä ottaa. Leikata voisi myös kaikkein suurimmista tulonsiirroista.

(Kirjoitettu Aamulehdelle 2.10.2016.)

4 thoughts on “Rikkaiden tulonsiirrot

  1. ”Alkujaan köyhyyttä vastaan luodut järjestelmät ovat vuosikymmenten kuluessa muuttuneet yhä enemmän elintason turvaajiksi.”

    Niin, ja miksi poliitikot eivät sano suoraan, että koko ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on vastoin universaalin sosiaaliturvan periaatetta: Miksi kansalaiset eivät muka voisi olla saman hintaisia jouten ollessaan?

    Ei olisi alunperinkään pitänyt luoda järjestelmää, jossa verovaroista kompensoidaan tulotason mukaisesti kansalaisten elintason säilymistä heidän joutuessaan työttömiksi. Ei yhteiskunnan kuulu markkinataloudessa ottaa vastuuta siitä riskistä, että hyvätuloiset saattavat välillä työttömyyden muodossa epäonnistua urakehityksessään, tai muuten vain valita työnantajia, jotka eivät pärjää urakoiden tarjouskilpailuissa. Ja eivät nämä ansiosidonnaisia työttömyysrahoja nostavat kansalaiset ole nyky-Suomessa mitään todellisia huono-osaisia, joiden eduista tulisi ensisijaisesta kantaa huolta.

    Lyhyiden työsuhteiden alalla työskennelleenä ja sen takia usein työttömyysaikoja kohdanneena muistan, miltä tuntui, kun alkoi tämä ansiosidonnainen työttömyysturva: Poliittiset päättäjät tuntuivat melkoisen hyväuskoisilta hölmöiltä, kun alkoivat maksaa näitä löysiä rahoja pelkästä joutenolosta. Nyt näistä samoista löysistä rahoista on tullut valtiontaloutta kuristava menoautomaatti, josta on Ay-liikkeen vastustuksen takia lähes mahdoton päästä eroon.

  2. Pitää myös muistaa, että rikkaat elävät pitempään kuin köyhät, ja nostavat siten etuuksiaan pidemmän aikaa.

  3. Vuonna 2014 pienituloisin kymmenys sai yli 20 % muista tulonsiirroista kuin ansioeläkkeistä.

    Olisko nyt käynyt nin, että laskelmissa on oletettu kotitalouksien koon olevan sama kaikissa tulodesiileissä tai että tilastokeskus ilmoittaisi tulot per henkilö eikä per kotitalous?

  4. Tämä kommentti sivuaa aihetta. Suomi on luokkayhteiskunta. Sitä et ole varmaan tiennyt,
    että eliittikin on jakaantunut, ylinnä creme de la creme. Suvussani on ollut kaksi vuorineuvosta. Olen valmis kertomaan, miten erilaista kohtelua sain JULKISESSA TERVEYDENHOIDOSSA kuin he, vaikka juttu on pitkä ja ikävä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *