30. 05 2016

Teknologiastressi kasvaa huonoista valinnoista

Viime maaliskuussa sadat traktorit ja tuhannet vihaiset maataloustuottajat ruuhkauttivat Helsingin keskustan. Poikkeuksellisen mielenilmauksen oli tönäissyt liikkeelle tietojärjestelmäongelma. Maaseutuviraston uuden Hyrrä-järjestelmän käyttöönotto viivästyi, ja sen seurauksena maataloustukien maksatukset.

Sakkaavista tietojärjestelmistä on kuultu ennenkin. Työvoimatoimistot ovat vasta toipumassa kaoottisesta puhelin- ja nettiuudistuksestaan. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin PACS-järjestelmässä oli Valviran mukaan satoja potilasturvallisuutta vaarantavia vikoja. Viime kesänä eduskunnan järjestelmäparannus kadotti kuukausiksi esityöt, joita tarvitaan esimerkiksi lakien tulkitsemiseen.

Tämä kaikki heijastuu tietysti ihmisten jokapäiväiseen elämään. Pelkästään maaliskuussa jäin tietojärjestelmien takia kertaalleen ilman lääkkeitä (reseptikeskuksen yhteydet jumittivat), ilman käteistä (pankki ei saanut automaattiin yhteyttä) ja ilman junan paikkalippua.

Jos siis on teknologia helpottanut montaa asiaa, on se myös tuonut takaisin sellaista epävarmuutta ja arjen säätämistä, josta me jo kuvittelimme päässeemme eroon. Siinä missä esi-isämme suunnittelivat kaiken toimintansa säävarauksella, nykyihminen on tottunut jättämään kaikkeen teknologiavarauksen.

Näin sen ei tarvitsisi olla.

Suurta ja keskitettyä arvostetaan Suomessa vaihtoehtona pienemmille osajärjestelmille, joilla niilläkin on meillä hämmennetty monta sotkua. Vähemmän puhutaan siitä mahdollisuudesta, että tietojärjestelmät koottaisiin pienistä paloista, mutta suunnitelmallisesti niin, että osat kykenevät kommunikoimaan keskenään. Tällöin saataisiin molemmat, kohtuullinen käytettävyys ja toimintavarmuus.

Väliä on silläkin, kuka ja millä eväin uudistuksia johtaa. Olisiko taannoinen traktorimarssi vältetty, jos järjestelmää olisi ensin kokeiltu pienellä osalla maataloustuottajista? Silloin jumit olisi ehditty purkaa käsipelillä. Myös HUS-sotkun taustalla oli johdon nimenomainen päätös ottaa järjestelmä käyttöön, vaikka sitä toimittajan mielestä ei oltu testattu riittävästi.

Tästä kaikesta pitäisi vakavasti keskustella, etenkin nyt, kun on päätetty perustaa kansallinen tulorekisteri. Siihen koottaisiin keskitetysti tiedot kaikkien suomalaisten palkkatuloista ja sosiaalietuuksista. Järjestelmän odotetaan helpottavan viranomaisten ja yritysten hallinnollista taakkaa ja helpottavan sosiaaliturvan ja työnteon yhteensovittamista.

Hanke on ilman muuta tarpeellinen, mutta huonosti juoksutettuna siitä voidaan saada sellainen sotku, ettei kukaan enää muista traktoreita.

(Kirjoitettu Aamulehdelle 28.5.2016)

One thought on “Teknologiastressi kasvaa huonoista valinnoista

  1. Kuinkahan paljon asioihin vaikuttaa, että ohjelmat on kilpailutettava ja valittava halvin tarjous? Tätä pakkoa ei ole kuin julkisissa hankinnoissa. Vanha kansa tiesi, ettei markalla saa kuin markan vehkeen…
    Onnetonta asioiden jumiumisessa on, että niistä kärsivillä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa. Tässä taitaa olla toinen yhtymäkohta: luoja säät säätää. Ohjelmia ei, tietääkseni.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *