18. 04 2016

Rikos on niin kuin se säädetään

Jälleen on se aika vuodesta, kun miljoonat suomalaiset suunnittelevat verojaan – eikä siinä ole mitään pahaa tai laitonta. Jos tarkkoja ollaan, verotuksen yhtenä tehtävänä on ohjata kansalaisten käyttäytymistä. Se ei olisi mahdollista ilman ihmisten taipumusta verosuunnitteluun.

Verovälttelyssä on kuitenkin kyse päinvastaisesta, lain kirjaimen ja/tai hengen loukkaamisesta.

Harmaa talous tarkoittaa sinänsä laillista toimintaa, josta ei kuitenkaan makseta säädettyjä veroja tai muita viranomaismaksuja. Usein harmaa talous sijoittuu lähelle yhteiskunnan ruohonjuuritasoa. Siihen kuuluvat superhalvat pitsat, käteisellä maksettu saunaremontti ja keittiön pöydän ääressä leikattu otsatukka.

Harmaan talouden kitkemiseksi on viime vuosina tehty yhtä ja toista: on kotitalousvähennystä, veronumeroa, kuitinantovelvollisuutta ja vihjepuhelinta. Sen sijaan verovälttelyn toisen muodon suhteen on ollut hiljaisempaa. Aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttuminen on hankalaa, koska kyse ei ole rikoksesta, vaan verolakien porsaanreikien hyödyntämisestä.

Jos nimittäin on riittävän rikas, voi verot jättää maksamatta lähes laillisesti.

Aggressiivisesta verosuunnittelusta on tullut teollisuuden ala, jonka suurimmat toimijat pelaavat miljardeilla. Kansainväliset tilitoimistot myyvät tuotepaketteja, joiden ideana on verojen minimointi. Jos jokin maa verottaa bisneksen yhtä vaihetta ja toinen toista, voi toimintoja eri maihin hajottamalla päästä lähelle nollaverotusta ilman nimenomaisia veroparatiisejakin.

Aggressiivisen verosuunnittelun haitoista ollaan melko yksimielisiä. Häviäjiä ovat ne kansalaiset, joille verovuoto tarkoittaa veronkorotuksia tai palvelujen heikennyksiä. Siitä kärsivät myös suurten verovälttelijöiden kanssa kilpailevat paikalliset toimijat – samasta tilauksesta kilpailevien yritysten veroprosentti saattaa vaihdella viidestä ja kahteenkymmeneen.

Toisin kuin ruohonjuuritason verovälttelyn kohdalla, valtioille tuntuu silti olevan ylivoimaisen vaikeaa kriminalisoida yhteiskunnan yläkerroksiin painottuvaa toimintaa. Panama-paperien paljastamat kytkökset poliitikkojen ja veroparatiisien välillä antavat viitteitä siitä, miksi raportointivelvoitteet törmäävät byrokratiapelotteluun eikä valvontaan haluta osoittaa rahoitusta, vaikka se maksaisi itsensä takaisin.

Suomen vuosittaisen verovuodon arvioidaan olevan noin viisi miljardia, saman verran kuin valtio ottaa velkaa. Nollille sitä ei tietysti koskaan saada, mutta yhtä ja toista voitaisiin tehdä, kansallisesti sekä yhdessä muiden maiden kanssa.

(Kirjoitettu Aamulehdelle 15.4.2016)

One thought on “Rikos on niin kuin se säädetään

  1. täyttä asiaa kyllä harmaa talous ja ”laillinen veronkierto” täytyy suitsia ja vähäosaisten kurjistaminen lopetettava myös höpinä työaikojen pidennyksistä on raivostuttavaa näitä kirjoitti erkki kirvesmies e.v.p työkyvyttömyyseläkkeellä vuodesta 2013 ikä 56

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *