08. 03 2016

Miksi opiskelija ei ota lainaa?

Opintotukea remontoidaan, taas. Uusi hallitus kaavailee neljänneksen leikkausta. Samalla opintolainan osuutta kasvatettaisiin. Opintoraha on nykyisin yksinäisellä korkeakouluopiskelijalla 337 euroa. Asumislisän ja täyden lainan kanssa on opintotuki enimmillään 939 euroa.

Toimeentulotuen perusosa on 486 euroa. Se on virallinen vähimmäismäärä, joka pitäisi jäädä vuokran ja sähkölaskun jälkeen käteen, jotta Suomessa voi tulla toimeen. Monien tutkijoiden mukaan sillä ei oikeasti pärjää.

Opiskelijan on kuitenkin tultava toimeen vielä vähemmällä tai käytävä töissä opintojen ohella – ellei hän saa tukea vanhemmiltaan. Useimmilla paikkakunnilla ovat vuokrat niin korkeita, että opintotuki ei yllä toimeentulominimiin edes lainan kanssa.

Silti harva opiskelija turvautuu lainaan. Ehkä vähän yllättäen kaikkein nihkeimmin lainaan suhtautuvat työväenluokkaisista kodeista tulevat nuoret. Viime viikkoina moni keski-ikäinen päättäjä on julkisuudessa ihmetellyt tätä. Eivätkö nuoret ymmärrä enää lainkaan talouden lainalaisuuksia, miten opintolaina on kannattava investointi omaan tulevaisuuteen?

Luulen, että he ymmärtävät, ymmärtävät mainiosti. He eivät ota lainaa, koska nykymaailmassa se olisi riskisijoitus. Etenkin työväenluokkaisen perheen lapselle.

Akateeminen loppututkinto suojelee edelleen jotenkuten työttömyydeltä, mutta ei takaa pääsyä sellaisen tulotason ammattiin, jolla on varaa maksella opintolainoja. Korkeakoulutettuja on paljon, paljon enemmän kuin ylemmän keskiluokan työpaikkoja. Tutkijat kutsuvat sitä koulutusinflaatioksi.

Nykyään akateemisen loppututkinnon lisäksi parhaisiin työpaikkoihin tarvitaankin sosiaalista ja kulttuurista pääomaa – siis suomeksi vauraat ja hyvin verkostoituneet vanhemmat. Köyhien perheiden lapset tuppaavat jäädä alempaan keskiluokkaan, oli opiskelumenestys kuinka hyvä tahansa.

Työväenluokkaiset nuoret eivät siis välttele opintolainaa siksi, että olisivat tyhmiä, vaan siksi, että eivät ole. Jos opiskelija nostaa täydet lainat, on hänellä valmistuessaan lähes kahdenkymmenen tuhannen euron velka. Siinä on paljon maksettavaa, jos odotettavissa olevat tulot jäävät alle keskipalkan.

Samalla kun opintotuen lainapainotteisuutta halutaan lisätä, ovat kiristyneet opiskeluajat vaikeuttaneet opiskelijoiden töissä käyntiä. On todennäköistä, että pikku hiljaa yhä useampi nuori etsiytyy lyhyemmille koulutuspoluille. Tällöin eivät korkeakouluihin enää valikoidu parhaat, vaan ne, joilla on varaa.

Yksittäisten nuorten kohdalla se voi merkitä unelmasta luopumista. Kansantaloudelle se tarkoittaa valtavaa lahjakkuusresurssien hukkakäyttöä.

 (Kirjoitettu Aamulehdelle 6.3.2016)

3 thoughts on “Miksi opiskelija ei ota lainaa?

  1. Olisikin joskus saanut moiset rahat opiskeluaikana, 20v sitten tuota summaa vastaava markoissa olisi taannut sen että ei olisi tarvinnut näännyttää itseään pitkien koulupäivien jälkeen (kyllä, silloin saattoi korkeakoulussa alkaa luennot kello 0700 ja ilta yhdeksään saakka pakerrettiin labrassa, välissä ehkä hyppytunteja joiden aikana saattoi tehdä rästitehtäviä) vielä töissä. Vaan hyvin meni, ajallaan valmistuttiin väkisin, työpaikan sai valita useasta ja homma lähti rullaamaan. Nyt tosin on sellaset velat niskassa että jos ne saisi vaihtaa opintovelkaan taas niin olisin ikionnellinen, eläkettä en usko tästä maasta koskaan saavani joten jos ehdin maksaa asunnon ja muut lainat niin myyntiinhän se menee ja sitten sillä rahalla ja mahdollisilla tuilla elämään vuokralle kunnes pääsee lepäämään.

  2. Hei,
    Vähättelemättä esimerkissä käytetyn 20te rahamäärää, joka on toki paljon, mutta pari huomiota silti. Opintolainalle voi saada 30v takaisinmaksuajan. 20t eurolla se tekee 666,66€/vuosi/55,5€/kuukausi (pl korot). Opintolainaan voi saada myös hyvitystä joka on jopa 40% 2500€ ylittyvästä lainasummasta.Vähennystä voi saada jopa 30% tuosta ylittyvästä summasta. Näihin ehtoihin pätee tosin se, että opiskelijan pitää valmistua määräajassa.
    Mielestäni, jos näillä ehdoilla ei kykene opintolainaa maksamaan takaisin, niin vika ei ole yhteiskunnassa vaan yksilössä.

  3. Ihan perusteltu kirjoitus.

    On täysin järjetöntä vertailla opiskelijoiden tilannetta tänään ja 20 vuotta sitten. Jos ette ole huomanneet, niin hiukkasen tuo maailma on muuttunut. Opiskelijoiden tilanne on osin jopa heikompi kuin 90-luvulla. 20 vuotta sitten oli omat vaikeutensa, tänään on ihan toisenlaiset ongelmat.

    ”Sture Fjäderin mukaan korkeasti koulutettujen työttömien määrä kertoo surullista tarinaa: vienti ei vedä, rekrytointi polkee paikoillaan ja kouluista valmistutaan suoraan kortistoon” (YLE 13.5.2014). Postiivinen uutinen on ”Akateeminen työttömyys jatkoi kasvuaan loppuvuonna, ilmenee Akavan työttömyyskatsauksessa. Nousuvauhti näyttää kuitenkin kääntyneen.” (KL11.1.2015). Kyllähän opiskelija on henkisesti köyhä jos ei ymmärrä ottaa lainaa.

    30v takaisinmaksuaika on ihan hyvä, mutta harvempi viisikymmpisenä haluaa maksaa viimeisiä eriä opintolainasta. Melko tolkutonta laskea kuukausierää 30v maksuajalle – suunnittelisitko itse omaa talouttasi siihen malliin ? Korkotaso on nyt alhainen mutta melko varmaa on että jossain vaiheessa korot kääntyvät nousuun.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *