09. 12 2015

Hallitus käynnisti projektin työelämän huonontamiseksi

Arvoisa puhemies,

avoimessa markkinataloudessa valtiovallan keinot vaikuttaa työllisyyteen ovat rajalliset. Työpaikkojen määrään vaikuttavat globaalit taloussuhdanteet, väestörakenne, vientisektorin uudistumiskyky ja monet muut seikat, joista demokraattinen päätöksenteko saa huonosti otetta.

Jotakin on silti tehtävissä, ja varsinkin massatyöttömyyden oloissa on meidän poliitikkojen velvollisuus tarttua toimeen.

On estettävä työttömyyden pitkittyminen työllistämistoimin ja työtä jakamalla. Hyväksi havaittuja malleja tähän ovat esimerkiksi vuorotteluvapaa ja 6-tuntinen työpäivä. On minimoitava työttömyyden sosiaaliset haitat riittävällä sosiaaliturvalla ja huolehdittava ihmisten mahdollisuuksista kouluttautua.

Vasemmistoliitto on esittänyt kotimaisen kysynnän käynnistämiseksi määräaikaista arvonlisäveron alennusta. Sen lisäksi on aloitettava julkisia hankkeita, joilla ylläpidetään kotimaista kysyntää ja huolletaan infrastruktuuria seuraavaa nousukautta varten. Rasvattava koneet, jotta ne ovat taas käynnistettävissä, korjattava raiteet, jotta tavarat pääsevät maailmalle.

Vielä on tunnistettava ja tuettava sellaisia aloja ja tuotannon tapoja, joiden markkinat ovat vasta muotoutumassa. On luotava perustulon kaltaisia rakenteita, jotka enemmän tukevat kuin tukahduttavat ihmisten toimeliaisuutta.

Arvoisa puhemies,

Edellä luetellut toimet ovat varmasti myös hallituksen tiedossa. Silti se näyttää ponnistelevan ankarasti aivan päinvastaiseen suuntaan.

Työllisyysmäärärahat on vedetty luihin ja kansalaisten kouluttautumismahdollisuuksia heikennetään koko ajan. Työtä halutaan keskittää työaikaa pidentämällä ja sen jakamista vaikeuttamalla.

Kotimaista kysyntää ajetaan alas ja työttömyyttä ylös julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen leikkauksilla. Samalla annetaan raiteiden, kiinteistöjen ja tietoliikenneteknologian rapautua. Byrokratiaa ja jäykkyyksiä lisätään sinne tänne. Digitalisaation ja jakamistalouden lainsäädännölle asettamiin haasteisiin ei ilmeisesti edes yritetä tarttua, vaikka selvää on, että pelkällä puulla ja paperilla ei vientimme tuosta toivu.

Arvoisa puhemies,

miksi hallitus toimii näin käsittämättömällä tavalla, ikään kuin vasten omaa parastaan, ja takuulla vasten kansantalouden parasta? Nähdäkseni ainoa selitys on, että tavoitteena ei olekaan alhainen työttömyys ja iloisen puuhakas kansakunta, vaan ihan jotain muuta.

Joko tietoisesti tai sitten ymmärtämättömyyttään, varjoihin jäävien harmaiden eminenssien johdattamana, on hallitus käynnistänyt valtavan työelämän huonontamisen projektin. Sen tarkoituksena on kriisin varjolla pultata yhteiskuntaan rakenteet, jotka takaavat työnantajapuolen ehdottoman dominanssin ja vaurauden kasautumisen niille, joilla jo on.

Vasta tätä tavoitetta vasten tulee hallituksen toimiin jotakin johdonmukaisuutta.

Mikäli tavoitteena on matalaan palkkaan tyytyvä nöyrä työvoima, käyvät sosiaaliturvan heikennykset ja hyökkäys ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluoikeuksia vastaan hyvin järkeen. Tätä tavoitetta vastaan myöskään pitkittyvä työttömyys ei ole uhka vaan mahdollisuus: jatkuva työvoiman ylitarjonta on tutkitusti paras palkkamaltin tae.

Tässä kehyksessä saa mieltä myös hallitusohjelman radikaalein strateginen linjaus, tavoite yleisestä koulutustason laskemisesta. Siinä missä Suomi on tähän saakka kilpaillut laajapohjaisella osaamisella, nyt hallitus suuntaa kohti kahtiajakautuneita työmarkkinoita, joissa korkeasti koulutettu ja palkattu eliitti hallitsee matalasti palkattua ja koulutettua enemmistöä.

Arvoisa puhemies,

uuden eduskunnan avausistunnossa 2.6. edustaja Matti Vanhanen käytti ryhmänsä puolesta tärkeän puheenvuoron. Hän nimesi siinä vuoden 1879 elinkeinovapauslain hengen esimerkiksi hallituksen tulevalle taipaleelle.

Nuo elinkeino- ja sopimusvapauden periaatteet ovat edelleen suomalaisen siviilioikeuden kulmakiviä. Siksi en usko edustaja Vanhasen haikailleen muutosta itse elinkeinovapauteen. Näiden hallituksen ensikuukausien valossa luulen nyt, että hän tarkoitti pikemminkin laajaa lainsäädännön uudistusprojektia – elinkeinoelämän ehdoilla.

1800-luvun loppupuoli toi kyllä rahan vapauden, mutta ihmisen vapautta se ei tuonut. Elinkeinoelämän vapauden turvaksi oli tavallisille ihmisille nimittäin asetettu koko joukko normeja irtolaislaeista ankaraan rikoslakiin. Se oli heikon työturvallisuuden, 10-tuntisten työpäivien ja paikallisen sopimisen kulta-aikaa. Veroprosenttikin oli alhainen ja sitä maksettiin vain niistä tuloista, jotka itse ilmoitti veronalaiseksi. Suomi oli matalan koulutuksen, heikon sosiaaliturvan ja suurien tuloerojen kehitysmaa.

Niin parahin hallitus,

1800-luvun lopulla tapahtui kuitenkin myös paljon muuta: juuri samaisen elinkeinovapauden seurauksena nousi ja järjestäytyi myös vahva työväenliike, joka ryhtyi vaatimaan oikeutta säälliseen työhön ja sen tuoton reilumpaan jakamiseen. Kannattaakin olla tarkkana, mitä toivoo. Voi nimittäin käydä niin, että saa sen.

Kannatan edustaja Arhinmäen epäluottamuslausetta.

Ryhmäpuhe työllisyysvälikysymyksessä

8 thoughts on “Hallitus käynnisti projektin työelämän huonontamiseksi

  1. Kiitos asian ja tilanteen ytimeen osuvasta puheenvuorosta! Näin se menee …

  2. Niin paljon asiaa tos sun artikkelissa,en ymmärrä tätä meidän nuorisoo miks he äänestää ihmisiä jotka eivät edusta heidän asioitaan!Arvostan suuresti vanhempiani ja isovanhempiani jotka loivat suomeen hyvinvointiyhteiskunnan joka menee nyt hyvää vauhtia romukoppaan tän porvarihallituksen myötä!Olen ollut vuodesta-79 asti työelämässä pienipalkkainen parturi-kampaaja,1,5vuotta sitten työnanajani irtisanoi minut koska jäi eläkkeelle,sen jälkeen olin pakoitettu perustamaan toiminimen että saisin töitä,kukaan ei palkkaa yli 50v.vuotiasta naista.Nyt huomaan et kun n.60%tulosta on kuluja niin en edes pysty maksaan itselleni kunnollista eläketurvaa..ihan köyhyysrajalla!Alv.pitäis saada reilusti alaspäin,mahdoton yhtälö tää ku sanotaan et perustakaa yrityksiä.Ihmisiä tulee työttömäks kaiken aikaa niin miten he voivat käyttää palveluja,jos ei o töitä ei o kulutusta ja ei o meikäläisellä töitä!Tää on niin syvältä tää systeemi..palataan näköjään takas riistokapitalismiin,köyhät kyykkyyn ja rikkaat rikastuu entisestään!En ole kateellinen ihmisten saavutuksista,mutta toivoisin jonkinnäköistä oikeudenmukaisuutta.Onko tää oikein et yli 36 vuotta tehneenä töitä mulle jää käteen nettona n.800eur.mistä maksan vielä asuntoon liittyvää lainaa 415 eur.joten ei koskaan voi suunnitella ikinä matkoja tai mitään muutakaan!Tää ei o sun vika mut pakko johonkin vuodattaa näitä tuntoja,uskoisin et teet parhaasi näiden asioiden eteen,harmi vaan että nykyisin ei ole sitä me henkeä taistella yhteisten asioiden hyväksi!tv.niinsanottu pakkoyrittäjä

  3. Niin se on, että monet näistä itsensäelättämisyrityksistä, joissa omin käsin tehdään työtä, elättävät sekä tilitoimistoja, että tilojen vuoraajat sekä kuvitteellisia todisteluja, että ne ovat jonkinlainen ratkaisu talouteemme. Kovin hyvin ei myöskään mene käsityötaitajaosuuskunnilla. Palkkaa työstään niissä saa jos jotain verotuksen ja muiden kulujen jälkeen jää viivan alle!

  4. Hei Anna
    Tekstisi kohtaan, jossa mainitsit työelämän huonontamisen, taisi keskustelussa puuttua joku persu. Termi varmaankin viittaa sen suomalaisen filosofin kirjaan, joka kirjoitti työelämän huonontamisen lyhyen historian. Huonontamista ei ole ilmeisesti otettu terminä vastaan yhtä helposti kuin halpuuttaminen.

    Ehkä Vasemmiston tulisi ottaa ”lusikka kauniiseen käteen” ja myöntää, että esimerkiksi yhteisöverojen alentaminen viime hallituskaudella oli virhe. Yhteisöveron alentaminen kun ei vähennä ollenkaan kilpailukykyä, vaan se menee täysin omistajille. Yhteisöveron alennus ei nosta voittoa, koska ko vero otetaan vasta puhtaasta voitosta.

    Toisaalta korkeampikaan yhteisövero ei rasita huonosti menestyvää yritystä. Jos yritys ei pärjää, ei sen tarvitse myöskään maksaa yhteisöveroa. Vasemmistoliitto oli mukana, kun ko veroa alennettiin kahdessa vaiheessa 26%:sta 20:een %:iin.
    Kuitenkin TUI-laivat menivät valmistettavaksi Ranskaan, vaikka Ranskan yhteisövero on 33,33%!

  5. Tekstissä oleva sana ”vähennä” tulisi luonnollisesti korvata sanalla ”paranna”. PT

  6. Pirkko Lehtovirta, kaikki ei kuitenkaan ole nuorison syytä. Ymmärtääkseni esim. perussuomalaisia on äänestänyt moni varttuneempi henkilö.

  7. Oli puheenvuoro paikallaan Anna. Kiitos! Paha vain, että olet eduskunnan vasemmiston ainoita jotka oasaavat tai haluavat sanoa aatteellisen, yhteiskuntarakenteisen perustan oikeistolaiselle päätöksenteolle. Tulee suuri ikävä SKDL:n aikojen askeleen edellä kulkevaa politiikan tekomenettelyä.
    Hannu Raittola

  8. Anna, ystäväni, olet oikeassa. Mten muutin saataisiin se ymmärtämään?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *