24. 11 2015

Kirjallinen kysymys perintöverosta riitatilanteissa

Eduskunnan puhemiehelle

Perintöveroa tulee lain mukaan suorittaa perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta. Velvollisuus suorittaa perintöveroa alkaa sekä perillisen että testamentinsaajan osalta perinnönjättäjän kuolemasta.

Lähtökohtana on, että veroa ei ole maksettava, jos ei ota perintöä tai testamenttiomaisuutta vastaan. Kun perintöön tai testamenttiin liittyy esimerkiksi niin sanottuja lykkääviä ehtoja, verovelvollisuus alkaa siitä hetkestä, kun perinnönsaaja saa omaisuuden itselleen. (12.7.1940/378.)

Perintöverotuksessa esiintyykin usein tilanteita, joissa perintösaanto riitautetaan ja perintö varmistuu vasta useiden vuosien kuluttua perinnönjättäjän kuolemasta. Näissä tilanteissa perinnönsaaja on velvollinen maksamaan verot, vaikka tämä ei olisi perintöä todellisuudessa saanutkaan.

Pääpiirteittäin siviilioikeudelliset oikeustoimet sitovat myös vero-oikeudessa, mutta näin ei aina välttämättä ole. Verotusta ei voida lykätä odottamaan mahdollisten testamenttiriitojen ja muiden epäselvyyksien ratkeamista. Käytäntö onkin, että jos lopullinen asiantila ei ole sama kuin se, joka on pantu perintöverotuksen perusteeksi, suoritetaan myöhemmin verotuksen oikaisu.

Käytäntö kohtelee erityisen eriarvoisesti pienituloisia, joilla ei ole varallisuutta perintöveron maksuun ennen perinnön saamista. Kiinteän omaisuuden saaja voi joutua myymään omaisuutta saman tien tai riitatilanteessa ottamaan pankkilainaa saadakseen verot maksettua.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä taatakseen kaikille perinnönsaajille tulotasosta riippumatta yhtäläiset oikeudet vastaanottaa perintö ilman perintöverosta koituvaa kohtuutonta taloudellista taakkaa riitatilanteissa?

Helsingissä 24.11.2015

Anna Kontula /vas

Valtiovarainministerin vastine:

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anna Kontulan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 327/2015 vp:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy taatakseen kaikille perinnönsaajille tulotasosta riippumatta yhtäläiset oikeudet vastaanottaa perintö ilman perintöverosta koituvaa kohtuutonta taloudellista taakkaa riitatilanteissa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Veronkantolain 35 a §:n mukaan veronkantoviranomainen (Verohallinnon veronkantoyksikkö) voi ryhtyä maksujärjestelyyn, jos verovelvollisen veronmaksukyky on tilapäisesti alentunut elatusvelvollisuuden, työttömyyden, sairauden tai heikentyneen maksuvalmiuden taikka muun erityisen syyn vuoksi.

Verohallinto voi ryhtyä maksujärjestelyyn, jos verovelvollisella on maksuhalua, mutta hän ei ilman maksujärjestelyä kykene suoriutumaan verovelastaan. Edellytyksenä on, että maksukyvyn alentuminen on väliaikaista ja se voidaan korjata maksujärjestelyn aikana. Maksujärjestelyssä verovelvollisen verovelka jaetaan maksuaikataulun mukaan määräytyviin maksueriin. Maksujärjestelyn tulee vastata verovelvollisen maksukykyä ja sen tulee edistää veron kertymistä muita perintäkeinoja paremmin.

Maksuajalta peritään korko, joka vuonna 2015 on 7,5 prosenttia. Kuten kysymyksen perusteluosassakin todetaan, verotusta oikaistaan, jos esimerkiksi testamenttiriitaan annettu ratkaisu antaa siihen aiheen. Tällöin myös maksuajalta laskettu korko vastaavalta osin poistetaan.

Maksujärjestelymenettely on tarkoituksenmukainen keino kysyjän tarkoittamien kohtuuttomuuksien välttämiseksi. Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä maksujärjestelyyn ryhtymisestä.

Helsinki 15.12.2015

Valtiovarainministeri Alexander Stubb

6 thoughts on “Kirjallinen kysymys perintöverosta riitatilanteissa

  1. Järjestelnmä on todella epäoikeudenmukainen. Esimerkki; lapseton pariskunta jolla on keskinäinen hallintatestamentti. Toinen puolisoista tekee testamentin sisarensa lapselle. Jäljelle jäänyt elää 30 vuotta tämän testamentin tekijän jälkeen. Kolmen vuosikymmenen aikana omaisuus on huvennut (aika tehnyt kiinteistölle tehtävänsä). Sisaren lapsi on maksanut perintöveron, eikä saa lopulta muuta kuin kahvirahat jotka niukin naukin ovat aikanaan maksetun perintöveron verran.

  2. Perintöveronhan joutuu myös maksamaan heti esimerkiksi silloin jos toinen vanhemmista kuolee ja lapset perivät tämän asunnon mutta leski jää asumaan kyseiseen asuntoon eikä asuntoa voida lesken hallintaoikeuden takia realisoida ennenkuin leskikin kuolee tai muuttaa pois asunnosta. Ei siis tarvita edes riitatilannetta veronmaksuongelman syntymiseen.

  3. Oikeaan asiaan puutut, Anna. Ongelma alkaa pikku hiljaa kumuloitua, sillä kesämökkisukupolvi alkaa poistua tästä elämästä. Kaikilla lapsilla ei enää ole samaa mielenkiintoa ottaa edes vastaan kesämökkiperintöä, jolloin helposti luodaan jonkin asteinen riita- tai konfliktitilanne, joka voidaan ratkaista vain myymällä perinnön kohde. Sellainen ei aina onnistu siinä ajassa, jonka kuluessa vero on maksettava. Jos perinnön jättäjä kuolee esimerkiksi syyskuussa, ei myynti onnistu useinkaan talvisaikaan, vaan vasta kesällä alkaa tehokas myyntiaika. Olisi ehdottomasti saatava aikaan järjestely, joka mahdollistaa veron maksun vasta, kun omaisuus on realisoitu, jolloin sille myös saadaan oikea arvo.

  4. Lapsettoman pariskunnan keskinäinen perintövero on muutenkin kohtuuton. Meillä esim. on ollut yhteinen omaisuus yli 40 vuotta. Kun toinen kuolee, jälkeen jäänyt joutuu maksamaan perintöveroa käytännössä omasta omaisuudestaan (vaikka se onkin vain puolet kokonaisuudesta). Asunnon joutuu todennäköisesti myymään selvitäkseen veroista. Valtio lyö lyötyä.

  5. Pariskunnalla on esim. kaksi lasta ja vastavalmistunut melkein velaton omakotitalo jonka arvo on reilusti yli ½milj. €. Ja sattuu liikenne onnettomuus ja molemmat vanhemmat kuolevat silloin alaikäiset lapset perivät vanhempansa, mutta kun ovat vielä mahdollisesti alakoulussa jopa alle koulu ikäisiä heille mätkäistään perintövero mitä voivat lapset tehdä siinä vaiheessa? Eivät todella mitään joku joka toimii huoltajana joutuu todella vaikean asian ratkaisijaksi. Mahdollisuudet taitavat olla talon myynti ja sillä maksaa perintövero ja sitten kun tietää Suomen verottajan mahdollisuudet verottaja mätkäisee päälle myyntivoittoveron, niin mitä jää orpolapsille??? Muutama rulla paskapaperiako tulevaa elämää varten. Nyt kysynkin toteutuuko tässä oikeus millään muotoa.

  6. Kiitos tästä aloitteesta. Juuri tuore lähipiirin kokemus asiasta. Anna Kontula, arvostan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *