02. 11 2015

Jotain pakolaiskeskustelusta unohtui

Suomeen on saapunut poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Vaikka tänne edelleen eksyy ani harva, niin kuitenkin useampi kuin mihin meillä on totuttu.

Selvää on, että Suomen rajoja ei voi sulkea, ei ainakaan irtisanoutumatta kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista. Jos tulija rajavartijan tavatessaan ilmoittautuu turvapaikanhakijaksi, on hakemus otettava vastaan.

Tätä vasten on hämmentävää, miten sinnikkäästi keskustelu jumittaa tulijoiden määrässä. Hallitusta on arvosteltu turhan löysästä ja liian tiukasta rajavalvonnasta. On järjestetty mielenosoituksia avoimen ja suljetun Suomen puolesta. Jotkut kantavat kenkiä ja lakanoita vastaanottokeskuksiin, mutta useammat huolta kotouttamisen kustannuksista.

Juuri nyt olisi tähdellisempää keskittyä niihin asioihin, joista Suomessa voidaan tehdä päätöksiä. Ihmisten liikkuminen tarkoittaa aina muutosta, mutta muutoksen suuntaan voimme vaikuttaa. On mietittävä, paljonko kielitaitoa töissä oikeasti tarvitaan, kun muualla näyttävät pärjäävän vähemmälläkin. On huolehdittava riittävä hoito esimerkiksi kidutustraumoihin. On ryhdyttävä seuraamaan palautuksia, jotta näemme, että turvallisiksi luokitellut alueet todella ovat turvallisia.

Itse haluaisin keskustella varsinkin siitä, mitä tarkoittaa, kun työmarkkinoille paukauttaa kymmeniä tuhansia ihmisiä, joilla ei ole käsitystä suomalaisen työelämän pelisäännöistä ja jotka pakolaisleireille jääneiden läheistensä vuoksi ovat valmiita töihin millä ehdoilla tahansa. Haluaisin myös nähdä vakavaa pohdintaa siitä, miten edelliseen suhteutuu hallituksen ponnistelu paikallisen sopimisen lisäämiseksi, jolloin ammattiyhdistysliike ei pääsisi näihin työn alennusmyynteihin kuokkimaan.

Siitäkin pitäisi puhua, mitä tapahtuu niille tuhansille, jotka saavat kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta joita ei palautussopimuksen puuttumisen vuoksi voida palauttaa. Keväällä hyväksyttiin nimittäin laki, jonka mukaan näillä ihmisillä ei ole työlupaa. Oikeus sosiaaliturvaankin on heidän kohdallaan epäselvä.

Mikäli biologian tunneilta mitään muistan, on irakilaistenkin syötävä elääkseen. Kun kaikki lailliset tulonlähteet tukitaan, jää jäljelle vain ne vähemmän lailliset.

Minusta näyttää, että joku on päättänyt hyötyä tilanteesta. Korkea työttömyys itsessään vahvistaa työnantajien neuvotteluasemaa ja pitää palkankorotuspaineet kurissa. Kun tähän lisätään joukko ihmisiä, joilla on talven kynnyksellä huoli lapsensa risaisista kengistä, on kapitalistille tiedossa täydellinen maalipaikka.

Siitä voisi puhua.

(Kirjoitettu Aamulehdelle 31.10.2015)

8 thoughts on “Jotain pakolaiskeskustelusta unohtui

  1. Hassua, meillä ei biologian tunnilla käsitelty irakilaisten syömisiä lainkaan 😀

  2. Työvoimapulaa pukkaa, ja nyt on hyvä tilaisuus paikata resurrsivajetta. Ei noille tulijoille duunia ole löytynyt tähänkään asti kovin hyvin, tuskin jatkossakaan. Mutta mennään Saksan mallin mukaan mini sopimuksilla duuniin, liksa 400 € kuussa ja yhteiskunta sitten elättää. Kuka hyötyy ja kuka maksaa…?

  3. Minä olen huolissani siitä, että ”pakolaisia” on tuotettu tänne tarkoituksella sekoittamaan Euroopan vakautta ja taloutta. Ilmeisesti menossa on Euroopan libanonisointi eli alueen epävakauttaminen ja täten pienempi uhka rapakon takana toimiville tahoille.

  4. Juurikin niin kuin Veikko P. kirjoittaa että tuotetaan. Kyllähän sen tiijjän että Venäjä niitä tuottaa ja Ruotsi, joka onkin jo maksanut kaikille ilmaiset liput. Ja juurikin niin että rapakon takaa ne kaikki tänne haluavat. Veikkon kanssa samaa mieltä.

  5. Hyvä kirjoitus! Kiitos siitä!
    Ja koskapa irakilaisetkin ovat ihmisiä, pitää heidän syödä.

    Sitä kannattaisi tosiaan miettiä, onko joka tehtävässä pakko osata suomea tai ruotsia, vai pärjäisikö esim. välttävällä englannilla…

  6. Anna Kontula kirjoittaa täyttä asiaa! Paljon asiallista tehtävää on vielä tekemättä ja keskustelutkin kesken. Nämä asita on syytä nostaa edelleen keskusteluun myös eduskunnassa – vaikka onhan niitä jo nostettukin.

  7. Olet asian ytimessä. Maahanmuuttointtä eikun keskustelussa on tuskastuttavaa, että se juuttuu keskusteluun periaatteista ei käytännöistä. Ja paradokassalista kyllä ns. maahanmuutto kriittiset esittävät samoja kysymyksiä kuin sinä.
    Ongelma on noin vähän kärjistääkseni että kriittisten mielestä paitsi, että tulee olemaan sopeutumisongelmia ja on jo, mutta itse asiassa ”niiden ” ei pitäisi tulle lainkaan, koska sille ei ole perustetta. NO sitten aletaan kiistelemään itse perusteesta ja humanismista. joskin kriittiset katsovat oikeutuksekseen kansallismielisyyden aatteen, kun suvaitsevaiset puhuvat ihmisoikeuksista ja solidaarisuudesta. Ja keskustelu jatkuu jatkuu jatkuu……..
    Ikävintä tässä on se, että ne joille turvapaikan hakeminen on ihmisoikeuskysymys, eivät ehdi tässä sinällään hyvässä eettisessä taistelussa miettiä integraatiota työllistymistä koulutusta ja muita maahanmuuttopolitiikan ongelmia ja tarpeita. Ja juuri niiden ongelmiin kriittiset iskevät. No nyt kerrotaan mitä kriittiset ovat jankanneet vuosia että Irakilaiset ja somalit työllistyvät muita huonommin. Ja kototuttamisjärjestelmämme jättää esimerkiksi monet lukutaidottomat oman onnensa nojaan.
    Jotenkin olisi ollut mukavaa, jos näistä asioista olisivat puhuneet enemmän muutkin kuin hommafoorumialiset. koska jos työllistyminen on huonoa ja kielitaidossa on puutteita niin silloin johtopäätös olisi EI se, että tänne ei tartte tulla, vaan me emme ole onnistuneet riittävän hyvin integraatiossa, Mitä voisimme tehdä paremmin?
    Nyt puhutaan siitä mikä on jo mennyt pieleen viime vuonna mutta kun tämä tilanne on jo aivan uusi. No hyvä kun edes puhutaan.

  8. Mirkku Vantaalta, itseasiassa ET ollut Veikko P:n kanssa samaa mieltä. Et vain tajunnut sitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *