08. 09 2015

Pääseekö kirvesmies enää eläkkeelle?

Arvoisa rouva puhemies,

esitys työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi (HE16/2015) on puhdas esimerkki tilanteesta, jossa muodollisesti yhtäläinen säännös johtaa tosiasialliseen eriarvoisuuteen.

Tällä viittaan etenkin alimman eläkeiän sitomiseen elinajanodotteeseen.

Esityksen mukaan eläkeikää nostettaisiin asteittain 65 vuoteen, minkä jälkeen se sidottaisiin keskimääräiseen elinajanodotteeseen. Tarkoituksena on säilyttää saavutettu eläkeajan ja työssäoloajan välinen suhde myös siinä tapauksessa, että ihmiset tulevaisuudessa eläisivät entistäkin vanhemmiksi.

Uudistus ei kuitenkaan huomioi, että erot väestöryhmien elinajanodotteissa ovat suuria. Tällä hetkellä hyvätuloinen 35-vuotias mies voi odottaa elävänsä 82 -vuotiaaksi, kun taas pienituloisten miesten elinajanodote on 69,5 vuotta.

Tuloluokkien väliset erot ovat kasvaneet yhtä jalkaa tuloerojen kasvun kanssa 1990-luvun taitteesta lähtien . Koska tuloerot jatkavat kasvuaan, ei ole mitään syytä olettaa elinaikaerojen tasaantuvan lähitulevaisuudessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että varsinkin alimpien tuloluokkien miehet saavat heittää hyvästit eläkepäiville. Otan tässä esimerkiksi rakennusalan, jolta nykyisinkin eläköidytään varhain, keskimäärin noin 58-vuotiaana. Harva yli kuusikymppinen jaksaa kiipeillä telineillä sateessa tai päällystää moottoritietä helteessä.

Rakentajat myös kuolevat varhain, sillä alalla on paljon juuri niitä pienituloisia miehiä, joiden keskimääräinen elinajanodote jää uudistuksen laskukaavalla alle vanhuuseläkkeen alarajan.

Arvoisa rouva puhemies,

Vaikka tulevaisuudessa hyvin harva rakentaja ehtii vanhuuseläkkeelle, maksajiksi he kyllä kelpaavat. Koska rakentajien työurat usein alkavat viimeistään parikymppisenä, saattaa eläkemaksuvuosia kertyä hyvinkin saman verran kuin korkeakoulutetulla, joka jaksaa töissä vanhemmaksi.

Niin sanotun työnsankarieläkkeen tuominen lakiin ei muuta kokonaiskuvaa, sillä sen tiukkoihin ehtoihin mahtuvat yleensäkin äärimmäisen harvat – joidenkin arvioiden mukaan noin pari tuhatta henkilöä kustakin ikäluokasta. Työuraeläkkeen saamiseen vaaditaan kutakuinkin yhtäjaksoista, virallisista rekistereistä todennettavaa työuraa, jollaista kausi- ja suhdanneherkällä rakennusalalla on tuskin kenelläkään.

Rouva puhemies,

Kyllä minä tiedän, että kolmikannassa sovittu on tässä maassa niin pyhää ja koskematonta, että sitä ei järkipuheilla kaadeta. Aina silti kannattaa yrittää. Mekaanisen elinajanodotekytköksen ongelmia olisi nimittäin varsin helppo lieventää esimerkiksi huomioimalla alakohtaiset erot.

Jos näin ei tehdä, se on sitten ideologinen valinta. Itse en aio kannattaa uudistusta, jossa eläkemaksut kuuluvat kaikille, mutta eläkkeet vain valituille.

Aikarajoitusten vuoksi käsittelen eläkeuudistuksen taustaoletuksiin liittyviä yleisempiä haasteita myöhemmin toisessa puheenvuorossa.

Puheeni täysistunnossa 8.9.2015 koskien hallituksen esitystä eduskunnalle työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Esitys kokonaisuudessaan HE 16/2015 vp.

12 thoughts on “Pääseekö kirvesmies enää eläkkeelle?

  1. Oikealla asialla olet ! Kirvesmiehet ovat eläkkeensä ansainneet, mutta niin on monet muutkin raskaissa ammateissa toimineet. Olen tehnyt metsätöitä lapsesta (15 vuotiaasta alkaen) monia vuosia. Teurastajana toimin kymmenen vuotta, joka on todella monella tavalla raskas ammatti. Kirvesmiestöitä tein yli kaksikymmentä vuotta, josta osan aikaa yrittäjänä. 1990 luvun laman puhjettua kouluttauduin hotelli- ja ravitsemis-alalle. Kokemuksesta tiedän, miten rankkaa keittiötyö on ravintola- ja suurkeittiöissä. Erityisesti laivojen nopeatempoisissa keittiöissä näin, miten tarjoilijat työvuoronsa päättyessä putosivat lattialle istumaan ja itkivät väsymyksestä…
    Viimeiset 12 vuotta ovat kuluneet tutkimus-ja kehitysprojektien suunnittelussa ja käytännön johtamisessa, siis vatsin stressaavassa työssä. Kaiken tuon tekemisen lomassa olen kouluttautunut tehtävien edellyttämällä tavalla.
    Nyt, kun pitkäaikaistyöttömyys (alkoi viime hallituksen koulutusmäärärahojen leikkauksen aiheuttaman irtisanomisen kautta) on loppusuoralla ( 470 päivää on täynnä), työllistyminen kymmenistä hakemuksistani huolimatta näyttää mahdottomalta unelmalta.
    Siltikin, työhön pitäisi päästä koska Kevan laskelmien mukaan kertyneestä eläkkeestäni leikataan pois lähes viisisataa euroa / kuukausi ellei eläkekertymiä enää tule. Tämä siitä raatamisesta jää käteen.

  2. Hienoa, että aiheesta löytyy näinkin tarkkaa tilastodataa. Harmi vain, ettei Kontula ole (oletusarvoisesti) viettänyt päivääkään ihan oikealla työmaalla. Ei se työnlaatu ihmisiä vie ennenaikaiselle eläkkeelle, vaan ne elintavat.

    Ihan empiiristen havaintojen pohjalta voin sanoa, että harvoin ne työmiehet, jotka eivät vedä röökiä tai viinaa joka viikonloppu, jäävät eläkkeelle ennenaikaisesti. On totta, että joukkoon mahtuu myös niitä, jotka joutuvat esim. sairauden vuoksi jäämään työelämästä eläkkeelle ennenaikojaan.

    Muutenkin on naurettavaa keskustella pääseekö kirvesmies eläkkeelle, kun koko eläkejärjestelmä itsessään täysin mätä. Jokaisella pitäisi olla valinnan vapaus tehdä omat päätöksensä mitä tulee eläkesäästämiseen. Nykyisessä järjestelmässä voittajia ovat vain henkilöt virkamieskoneiston sisällä, mutta eihän vasemmistoa kiinnosta mistä rahat tulevat, kunhan ne vaan ilmestyvät taikaseinästä.

    t. Rakennusalan toimihenkilö

    1. Tsaukkis, olen itse asiassa viettänyt aika monta päivää myös rakennustyömailla, mutta sen lsäksi tutkinut rakennusalan ruohonjuuritasoa monta vuotta. On totta, että rakentajien terveysongelmat selittyvät osittain elämäntavoilla, mutta varhainen eläköityminen ei – puolet tuökyvyttömyyseläkkeen syistä ovat suoraan työhön liittyviä tuki- ja liikuntaelinten vaivoja.

      ”Empiiriset havainnot” ovat tärkeitä, mutta aina kuitenkin vain yhden ihmisen kokemus. Siksi on hyvä perehtyä myös tilastoihin ja tutkimuksiin. Niiden avulla voi arvioida, mikä omassa kokemusmaailmassa on yleistettävissä, mikä taas poikkeus säännöstä.

  3. Ihan mielenkiinnosta: kuinka moni tuki- ja liikuntaelinten vaivojen vuoksi varhaiseläkkeelle jäävistä ovat ylipainoisia, tupakoivia, paljon alkoholia käyttäviä? Niin, sitähän ei lue missään. Kontula kuitenkin vääntää aiheen siten, että nämä ihmiset jäävät varhaiseläkkeelle heistä riippumattomista syistä.

  4. Ihan jees, mutta eipä kukaan alle 60-vuotias kirvesmies äänestä Vasemmistoliittoa. Vasemmistoliito kannattajien ydinjoukko oli eduskuntavaalien jälkeisen tutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaita kaupunkilaisia. Samaa porukkaa kuin Vihreillä.

    Kok, Kepu ja SDPöö kerää kannatuksensa ydinjoukon eläkeläisiltä. Sitten siihen väliin jää se demonisoitu Persulaisuus, jonka kannattajat jakaantuvat kaikkiin ikäryhmiin (eläkeläiset, opiskelijat, yrittäjät ja työväki) suunnilleen yhtä tasaisesti.

    Kannattaisi sunkin Anna lukaista Arvo Poika Tuomisen muistelmat, niin ymmärtäisit puolueesi aatteelliset juuret.

  5. ”Eipä kukaan alle 60-vuotias kirvesmies äänestä Vasemmistoliittoa.”

    -> mitä ihmettä, omassa tukiryhmässäni oli useita alle 60-vuotiaita rakentajia. Omassa vaalipiirissäni toiseksi eniten ääniä saanut ehdokaskin oli alle 60-vuotias rakentaja.

    On totta, että vasemmistoliitolla on vahva kannatus nuorten kaupunkilaisten keskuudessa, mutta onneksi on sentään muitakin.

    (Puolueen aatteelliset juuret, muuten, ovat aika paljon Tuomista kauempana. Minkä hänen muistelmansakin kertovat.)

  6. ”…olen itse asiassa viettänyt aika monta päivää myös rakennustyömailla,”

    Entisenä, pitkäaikaisena kirvesmiehenä hieman epäilyttää, onkohan Anna saanut rakennustyömailla viettämiensä päivien aikana kovinkaan totuudenmukaista tutkimusaineistoa alan työvoimasta, joten masentavin totuus on saattanut jäädä havainnoimatta. Tarkoitan sitä, että uskoisin kaikkien rakennusmiesten pyrkineen hyödyntämään poikkeuksellista tilannetta ja esittämällä huomionkipeydessään mahdollisimman reipasta ja viriiliä olemusta tutkijan suuntaan. Tämä siksi, että eihän rakennuksilla yleensä ole naisia, tai ainakaan kiinnostavan näköisiä sellaisia juuri lainkaan ja Annan kaltaisia naisia ei keskiverto rakennusmies näe työmaillaan koskaan.

  7. Melko sovinistinen kommentti jäsen Ex-kirvesmieheltä. Jos joku on rakennustyömaalla töissä, niin tuoko tulee ensimmäisenä mieleen? (<– ns. retorinen kysymys)

  8. ”Melko sovinistinen kommentti jäsen Ex-kirvesmieheltä.”

    Et ole tainnut itse olla vuosikausia rakennustyömailla töissä, talvisilla sellaisilla verronkaan? Siellä kun ei työkavereina tapaa kuin näitä vanhalle viinalle haisevia miespoloisia, niin kyllä silloin Annan kaltaisen naisen ilmaantuminen toimintaympäristöön aiheuttaa miehissä melkoista säpinää. Tiedän kokemuksesta. Ja ei tämä säpinä tarkoita välttämättä mitään alapäähän liittyviä toimintoja.

    Kun näihin rakennustyömaiden lohduttomiin ympyröihin ilmaantuu vaikkapa Annan kaltainen lajitoveri, käy kuten monelle miehelle, joka viedään heikossa kunnossa sairaalaan potilaaksi: Hän rakastuu heti ensimmäiseen hymyilevään naishoitajattareen, pyrkien sen jälkeen esiintymään todellista parempikuntoisempana. Ja tätä minä tarkoitin, kun epäilin, josko Anna on rakennustyömailla vieraillessaan saanut kovinkaan totuudenmukaista tutkimusaineistoa, sikäli kun on mennyt tekemään havaintoja työmiesten vireystasosta ja heidän työkuntoisena eläkeikään selviytymisen mahdollisuuksista.

  9. Ex-kirvesmies, eikö rakennustyömaalla olla kuitenkin vain tietty määrä tunteja vuorokaudessa? Niitä tunteitahan voit vastakkaista sukupuolta kohtaan vaalia työajan ulkopuolella. Vai ovatko rakennusmiehet vankeina työpaikallaan, eivätkä koskaan ole nähneet elävää naista? Jos näin on, sitten ymmärrän kommenttisi. Muuten voin kyllä uskoa, että ex-rakennusmiehet on vanhalle viinalle haisevia poloja – varsinkin, jos kommentointi on tuota luokkaa.

  10. ”Vai ovatko rakennusmiehet vankeina työpaikallaan, eivätkä koskaan ole nähneet elävää naista? ”

    No, minä vähän selitän: Suhdanneherkälle rakennusalalle on ominaista, että työmiehet joutuvat kulkemaan pitkiä aikoja matkatöissä. Matkatöissä tehdään paljon ylitöitä; pitkiä viikonvaihteen työmatka-aikoja yritetään tehdä sisään, päivärahoja maksamaan joutuvat matkatyöfirmat operoivat mahdollisimman pienillä porukoilla ja vaativat pitempien päivien tekemistä yms. alalle ominaista venymistä, kuten betonivalujen yöhön asti ulottuvaa kuivumisen odottelua ja hiontakelposeksi valmistelua.

    Siksi käsityksesi työmiesten työmaillaan vankina olemisesta pitää työpäivien osalta pitkälle paikkansa. Sitten nämä tunkkaiset yhteismajoitusten olosuhteet vetävät mielialaa jatkuvasti apatian puolelle. Tätä täydentää em. pitkät viikonloppujen työmatkat samojen, liian tutuiksi tulevien jätkien kanssa henkilöautoihin ahtautuneina.

    Tässä hieman perusteluja siitä, minkä takia näyttävän näköisen nuoren naisen ilmaantuminen tähän edellä kuvattuun työporukkaan saattaa aiheuttaa aiemmin kuvaamiani ylimitoitettuja, virheellisiin tulkintoihinkin tutkijaa johdattavia reaktioita. Rakennusmiehiin työmailla tutustuvalle naispuoliselle tutkijalle ei siis välttämättä avaudu alan olosuhteiden ja sosiaalisten suhteiden todellinen kokonaiskuva, eikä varsinkaan sen masentavuus.

    Ja kysymykseen ”ovatko rakennusmiehet naisia ovat nähneet”, voi vastata myöntävästi. Mutta kuten aiemmin jo mainitsin, heidän työskentely-ympäristöissään naisia ei käytännössä ole, ei ainakaan kiinnostavan näköisiä sellaisia.

    Myönnettäköön tosin, että mielipiteeni ovat hieman matkatyömiehen näkökulmaan ja kokemuksiin painottunut. Sille en voi mitään, jos kommentointini ”luokka” ei kaikkia miellytä. Todellisiin kokemuksiin kommentointini silti perustuu.

    Mutta tuo letkautuksesi ex-rakennusmiehen kuulumisesta vanhalle viinalle haiseviin poloihin ei tällä kertaa oikein osu ja uppoa. Ex-kirvesmies on nimittäin raitis sellainen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *