10. 08 2015

Miksi köyhät haisevat

Turku on sulkenut yleisövessojaan, koska joukko Itä-Euroopan romaneja oli tavattu niistä pesemästä hampaita ja pyykkiä. Mitään järjellistä perustetta sulkemiselle ei ole – ottaen huomioon, mitä kaikkea julkisissa vessoissa noin yleensä puuhataan.

Väitänkin, että kyse on kaaoksen pelosta. Monen mielestä itäeurooppalaiset kuuluisivat kotimaihinsa tai ainakin johonkin muualle kuin Suomeen. Epäjärjestyksen sietokynnys ylittyy, kun nämä jo valmiiksi väärässä paikassa olevat ihmiset pyykkäävät julkisessa vessassa, vaikka pyykit kuuluvat kotitöihin, siis yksityiseen tilaan.

Antropologi Mary Douglas kuvaa, miten käsityksemme puhtaudesta liittyvät tapaamme jäsentää todellisuutta. Lika on määritelmällisesti aineen joutumista väärään paikkaan. Kahvi on kupissa nautintoaine, mutta muuttuu liaksi, kun sitä kaatuu lattialle.

Koska lika uhkaa järjestystä, se kytketään helposti muihin epäjärjestyksen lähteisiin – rikolliseen tai muuten poikkeavaan käyttäytymiseen sekä ihmisiin, jotka uhmaavat heille varattua lokeroa. Tahraamalla luodaan oikeutus sille, että yksiä sopii kohdella eri säännöin kuin toisia. Kaikkihan me olemme kuulleet ”saastaisista naisista”, ”haisevista ryssistä” ja ”likaisista juutalaisista”.

Myös romaneja kuvataan hämmentävän usein likaisiksi. Se ei ole sattumaa.

Lika on biologinen tosiasia, mutta samalla myös koeteltu sosiaalisen erottautumisen väline. Keskiajalla vain rikkailla oli varaa hajusteisiin epämiellyttävien aromien peittämiseksi. Kun modernisaatio sitten toi tuoksudödöt tavallisen kansan ulottuville ja vesivessat varakkaisiin koteihin, tuli peseytymisestä leimallinen osa keskiluokkaista elämäntapaa.

Puhtaan veden yltäkylläisyydessä loiskutteleva, miedosti tuoksutettu suomalaisduunari on sen sijaan varsin uusi ilmiö. Vielä maatalousyhteiskunnan aikaan suurin osa väestöstä asui ahtaasti, teki raskasta ruumiillista työtä eikä ollut suihkusta kuullutkaan. Sivistyneistö päivitteli pamfleteissaan rahvaan moraalista alennustilaa, josta todisteeksi usein riitti yksityiskohtainen kuvaus kotien epäsiisteydestä.

Sata vuotta sitten puhtauskäsitysten luokkaero oli siis toki objektiivisesti haistettavissa, mutta ennen muuta keskeinen osa nousevan työväenliikkeen ja eliitin välistä jännitettä. Kuvaukset köyhien hygienian puutteesta eivät liittyneet ensisijaisesti saippuankulutukseen, vaan valtaan. Niillä rakennettiin fyysisesti ja moraalisesti puhtaita meitä, jonka vastakohtana on huonoon elämään liitetty lika.

Näitä tämmöisiä olisi hyvä miettiä silloin, kun jotakin ihmisryhmää valitetaan likaiseksi ja samaan aikaan estetään peseytymästä.

Kirjoitettu Aamulehdelle 8.8.2015

3 thoughts on “Miksi köyhät haisevat

  1. Päiväni pelastus, riemastuttava! Ajattelin kotimme erilaisia lika-roska-jätepisteitä – niitä jotka eivät ole keittiökaapin jätevaunussa. Katsoin melkein 30 vuotta vanhaa villiviiniköynnöstämme, joka lopulta yltää katolla olevaan tv-antenniin (väärä paikka) ja mikä todella pelottavaa, vinttikamarin ulko- ja sisäikkunan väliin. Rikkaruohoa pahempi, puuvartinen tuholainen!
    Helsingin keskustan kalliissa kauneushoitolassa katselin liinavaatetyöntekijää, juoka koetti ratkaista, miten Kaukoidästä ostettu metrin mittainen punosjakkara saataisiin mahtumaan tilaan, joka ei sille riitä. Lounge-aulan pöydällä huolellisesti viipaloidut hedelmät nahistuivat ja olivat kompostoitumassa. Ärryin hiukan enkä ottanut, kuten myös siitä, että kannuissa oleva vesi oli kädenlämpöistä, ei vaan huoneenlämpöistä, sen huoneen, missä vesi oli.
    Kiirehdin rautatieasemalle Sokoksen kulman kautta ja näin jo kaukaa, että maassa istui kerjäläinen. Ei ollut se tuttu, hauska ja ällistyttäviin huomionosoituksiin yltävä nainen, jolle aina annan jotain ja jonka kanssa vaihdamme ajatuksia, vaikkei meillä ole yhteistä kieltä. Maassa istunut vanhus oli jostain saanut hyvin samannäköiset silmälasit kuin mitä itse käytän, kerjäsi niitten lävitse katsoen. Jotenkin ärsytti, sillä hänellä oli pienemmät ja sirommat kasvot kuin minulla, joten lasienkin olisin suonut olevan erilaiset. ”Tiimarilasinen” jäi taakseni, en antanut kolikoita mutta näin että erittäin hienoihin vetimiin sonnustautunut herrasmies heitti kuppiin jotain. Rynnistin sopivaan junaan kohti Espoota.
    Leppävaarassa jouduin vaihtamaan ja pysäkillä sokelsi alle nelikymppinen mies kysyen seuraavaa linja-autoa sinne ja tänne. Tsiisus, otsa isoilla ruvilla, käsi paketissa, hampaista vain ruskeat tyngät punoittavissa ikenissä. Hän soitti kotiin: jotain kolme minuuttia niin oon himassa, mul on pari kaljaa, keksitään jotain. Tääl dösäs on kivan näkösiä kissoja ja sit vanhoja harppuja.

  2. Suomessa lienee tuhansittain järvien / lampien / jokien rantoja sekä matonpesupaikkoja, jossa voisi käydä nyrkkipyykillä. Julkiset WC:t ovat sitä varten, ettei ihmisten tarvitse virtsata tai ulostaa housuihinsa saati muitten pihoille ja porttikonkeihin. Eikö?

  3. Nimimerkki Ei niin vaikeaa, olisi suotavaa, että pesuvedet eivät päätyisi suoraan vesistöihin niitä rehevöittämään. Nämä matonpesupaikatkin pitäisi siirtää kuivalle maalle. Huomattavasti parempi pestä pyykit siellä missä on viemäröinti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *