24. 06 2015

Normitalkoiden nimissä tehdään vaurauden uusjako

Arvoisa rouva puhemies,

Normien tarkoituksena on luoda yhteiskunnalle yleiset pelisäännöt. Niillä suojataan haavoittuvia, jaetaan valtaa ja rajoitetaan oman käden oikeutta. Niillä luodaan standardeja ja kohdennetaan resursseja.

Normit ovat modernin valtion ydin. Jos vallankäyttöä ei ohjattaisi laeilla, olisi lain tilalla jokin mielivaltaisempi järjestelmä. Normibyrokratian oikeutuksena on ihmisten yhdenvertaisuus valtiovallan edessä.

Lait eivät siis ole huono asia, päinvastoin. Ne syntyvät yleensä korjaamaan jotakin epäkohtaa. Esimerkiksi monet kuntien velvoitteiden yksityiskohdat – säännökset määräajoista lääkäriin pääsemiseen tai lastensuojeluselvitysten tekemiseen – ovat saaneet alkunsa kuntien penseydestä näiden tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen.

Osa normeista, esimerkiksi tietosuojasäännökset ja valitusoikeudet, nojaavat koko modernin yhteiskunnan perustana oleviin vapausoikeuksiin.  Historiasta meidän olisi pitänyt jo oppia, että näiden rajoittamiselle on syytä olla huomattavasti painavampia perusteita kuin rahanmeno tai käytännön hankaluus.

Rouva puhemies,

yhteiskunta muuttuu koko ajan, ja siksi normeilla on kiusallinen taipumus vanhentua. Silloin asioiden sujuvoittamiseksi tarkoitettu sääntely kääntyy itseään vastaan. Tällainen ilmiö jumittaa parhaillaan esimerkiksi uusiutuvien energioiden pientuotantoa.

Toisaalta, koska useimmat normit syntyvät eri intressiryhmien kompromisseina, saattavat ne olla jo alkujaan epätarkoituksenmukaisia. Niinpä muun muassa kaavoitus on täynnä sääntelyä, joka ei ole oikeastaan kenenkään toiveiden mukaista.

Normien heikkoutena on sekin, että niitä toteuttavat viranomaiset ovat tavallisia, epäjohdonmukaisia ihmisiä. Merkittävä osa normitalkookeskustelussa esiin nostetuista ongelmista liittyykin enemmän viranomaistyön huonoon organisointiin kuin lainsäädäntöön.  Kun esimerkiksi laki toimeentulotuesta edellyttää hakijalta ”toimeentulotukeen vaikuttavien välttämättömien tietojen” toimittamista, on se sosiaalitoimistoissa usein tulkittu kymmenien sivujen liiteluetteloksi.

Tällaisia sääntelyn pullonkauloja ja hidasteita on ilman muuta aiheellista tarkastella aika ajoin. Jos nurkkia ei koskaan siivoa, kertyy niihin kaikenlaista turhaa roinaa.

Normiputsauksen pitäisi kuitenkin olla hallituksen jokapäiväistä huushollausta, ei varsinaisesti poliittinen kysymys. Ei ainakaan sellainen, josta tuore pääministeri antaa ihka ensimmäisen ilmoituksensa. Valinta on erityisen outo tilanteessa, jossa Suomella on ratkaistavana lukuisia vakavia yhteiskunnallisia haasteita.

Rouva puhemies,

suomalainen hallinto on edelleen kansainvälisesti vertaillen tehokasta ja esimerkiksi yrittäjien verovelvoitteisiin kuluva aika varsin kilpailukykyinen. Ainoat todella huolestuttavat byrokratiasumat liittyvät meillä tukien alikäyttöön ja oikeuslaitoksen pitkiin jonoihin – joista kumpaankaan hallitus ei ole luvannut puuttua.

Hallitusohjelmaa lukiessa herääkin väistämättä epäilys, tokko aikomuksena on todellisuudessa lainkaan vähentää normibyrokratiaa.

Tavoitteeksi on nimittäin asetettu vastikkeellisuuden lisääminen, mikä suoraan tarkoittaa myös byrokratian lisäämistä. Esitys lasten päivähoito-oikeuden sitomisesta vanhempien työmarkkinastatukseen edellyttää jopa kokonaan uuden kontrollimekanismin perustamista.

Jo nykyisellään Suomen suurin normistressin ylläpitäjä on porvarillinen epäluottamuksen politiikka. Nämä talkoot näyttävät kuitenkin tuottavan viranomaisille niin paljon uutta paperityötä, että juhliin on aihetta vain metsäteollisuudella.

Mikäli byrokratiaa ihan oikeasti haluttaisiin keventää, pitäisi katseet kääntää niihin todellisiin lomakenieluihin: valvontaviranomaisten ja oikeuslaitoksen jonoja venyttävään aliresurssointiin, sekä tietysti palvelujen ja tulonsiirtojen kyttäysbyrokratiaan.

Arvoisa puhemies,

näissä pääministerin julistamissa normitalkoissa kiellettyjen tuplashottien ja huviveneiden käsisammuttimien vuositarkastusten päivittelyn lomaan on pujahtanut merkittäviä ideologisia hankkeita, kuten heikennykset perusturvaan ja hoivasektorin henkilöstömitoituksiin.

Oikeasti nyt ei olla tekemässä mitään neutraalia koneen määräaikaishuoltoa, vaan radikaalia poliittista projektia, vallan ja vaurauden uusjakoa. Vaihtamassa vakaata ja tilavaa perheautoa sporttisempaan malliin, jossa edistyksellinen turvateknologia on korvattu kiihtyvyysominaisuuksilla.

Istumapaikkoja on uudessa pelissä vain kahdelle, mutta lapset ja isoäiti joutavat kyllä kävelemäänkin.

7 thoughts on “Normitalkoiden nimissä tehdään vaurauden uusjako

  1. Tuo huviveneiden käsisammuttimien vuositarkastus on hyvä heitto. Turhaa byrokratiaa ovat myös autojen ns. käyttömaksut, kun polttoainepumpullahan käytöstä maksetaan. Hallitus aikoo lähetellä vastaavia ”käyttömaksu”-lappusia myös moottoripyörille, veneille, kelkkailijoille jne. Minulla on 50 vuotta vanha puinen kansanvene, arvo alle 3000 euroa: miten tällaista voisi edes verottaa saatikka oikeudenmukaisesti? Saman pituinen/painoinen juppivene saattaa maksaa satoja tuhansia. Aikanaan vasemmistolainen liikenneministeri olisi voinut näitä byrokratian kukkasia poistaa, mutta hänpä vain kasasi lisää byrokratiaa mm. ajo-opetukseen ja autoihin suunniteltiin gps-seurantaa verotusperusteeksi: Eipä ole ihme, että persuille syntyi tilausta.

  2. 24.06 2015 Helsinki
    Kannustan kyllä sinua tämän vaurastumis-buumi ihmisten ”hömppä” ideoiden
    jarruttelemiseen . Nythän näköalattomuus tukee yhteiskunnan eriarvoistumista .

    Kaikkea hyvää terv. tim kytömäki

  3. Tarkennetaan kuitenkin sen verran, että Kyllösen ansiosta ajokorttien (opetuslupaopetuksen) hinnat painuivat takaisin järkevämmälle tasolle, kun edellisen hallituksen ajokorttiuudistus oli nostanut ne pilviin.

  4. Hyvä Anna, tajuttavaa ja selkeää kannanottoa tarvitaan!

  5. Veneilijänä ja parissakin vaaratilanteessa olleena pidän veneen katsastusvarustusta erinomaisen tarpeellisena ja tarkkaan harkittuna, vuosittain tarkastettu käsisammutin mukaanlukien. Tulipalonalun leviämisen ja veneestä (veteen, esim. ulapalla) poistumisen väli on hyvin lyhyt. Veneessä on lukuisia tulipalon vaaraa lisääviä tekijöitä, joihin voi tutustua esim. https://www.fkl.fi/materiaalipankki/ohjeet/Dokumentit/Veneen_paloturvallisuus.pdf.
    Kannattaa ottaa huomioon, että polttoainesäiliöllä ja nestekaasulaitteilla varustetussa lasilaatikossa myös nukutaan.

  6. Yli 30 vuotta uusjakoa on tehty ”halinnonuudistusten” ja sen ”kehittämisen” kautta (NPM, laatu- ja tulosjohtaminen jne…), nyt sitten puretaan talkoilla ”normeja”.

    Ville Yliaska väitteli NPM:stä ja uusliberalismin sisäänheitosta hallinnon kautta viime syksynä. Väikkäri on hyvin kattava esitys. Jos et ole sattunut lukemaan, pistä listalle. Kieltä ammattinaan käyttävän karvoitus nousee mukavasti pystyyn, kun myös käytetty retoriikka ja terminologia on kaikessa kauneudessaan yksissä kansissa selailtavissa.

    Keskustan työreformi taas muuttui ”Yhteiskuntasopmukseksi”, mutta Rousseaulta tuskin lupaa pyydettiin…

    Normien purkutalkoot jatkaa linjaa; kuka suomalainen nyt ei turhaa byrokraattista sääntelyä haluaisi purkaa. Nyt on vain kuitenkin jostain syystä niin, että yksittäisen kansalaisen kohdalla kontrolli on kasvanut ja kasvaa, julkinen tila jää yhä kapeammaksi.

    Viime vuonna saimme myydä satamatapahtumassa yleisölle voileipiä, tänä vuonna sama ei enää onnistunut. Niin sitä vain turhaa sääntelyä puretaan… Ja normi se on vaikkapa toimeentulonormikin… 🙂

    http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/50788/15465

  7. suomen sosiaali turvassa on esim välityömarkkinoilla oleville
    kiva miina
    jos sinut pakotetaan karenssin uhalla näihin palkatomiin töihin

    ja satut omistamaan tai pankkitilillä jotain ylimääräista ja teet sitä ilmaistyötä *vastikeelista*vastoin omaa tahtoa *
    et saa sosiaaliturvaa
    vaan joudut käytämään säästösi korvaamaan sen sosiaaliturvan vajeen
    huom vaikka käyt työssä
    kuntouttava tyokokeilu joissa ihminen tekee esim ihan normaalityötä esim aliurakointina säätiöiden toimeksi annosta
    pitäisi olla lainvastaista mutta ……….
    jos olisi edes minimi palkka jolla tulla toimeen
    ei tarvisi koskea niihin säästö rahoihin tai ylipäätään kukaan ei niistä edes kyselisi
    näissä ilmais kuntouttavissa työvoimapoliitisissa toimenpiteissä tosiaansäästöt hupenee esim entisestä normi palkka työstä säästetyt rahat
    itse kuntouttavassa työtoiminassa 1.2 vuotta
    eikä sosiaaliturvaa kun säätötilin rahat katsotiin tuloksi
    kävin ilmaistyössä pakotetuna ja menetin pesämunan
    tosi reilua
    ymmärän jos ihminen ei tee mitään
    mutta itse heräsin klo 6 joka arki aamu sinne yhdistyksen riisto sorvin ääreen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *