30. 05 2015

Voisiko sosiaaliturvaa olla ilman simputusta?

Autoin kansalaista toimeentulotuen hakemisessa. Koska olen tehnyt tätä ennenkin ja kyseessä oli selkeä tapaus, homma vei meiltä vain yhden työpäivän ja 30 euroa. Liitteitä kertyi kahdeksantoista sivua.

Haimme yhteensä noin 1400 euron summaa. Sen pitäisi kattaa kolmen kuukauden ruoka, vaatteet sekä puhelin- ja matkakulut. Jokainen voi kokeilla itse, riittääkö raha oikeasti tähän kaikkeen.

Paitsi tietysti ne 25-50 prosenttia toimeentulotukeen oikeutetuista, jotka eivät byrokratiasta selviä ja joutuvat siksi sinnittelemään vielä vähemmällä.

Suomessa sosiaaliturvan alikäyttö on kansainvälisesti verraten yleistä. Yhtenä syynä tähän pidetään hakuprosessin vaikeutta. Varsinkin mielenterveys-, päihde- tai elämänhallinnan ongelmista kärsiville parinkymmenen sivun hakemus on kohtuuton urakka. Siis juuri niille, jotka tukea kipeimmin tarvitsisivat.

Toimeentulotukijärjestelmän raskautta ei voi perustella väärinkäytöksillä. Arvioiden mukaan sosiaaliturvahuijaukset ovat nimittäin alikäyttöön verrattuna mikroskooppinen ongelma. Sitä ne ovat myös suhteessa verovuotoon, tai vakuutuspetoksiin. Silti näissä on ollut varaa keventää byrokratiaa.

Esimerkiksi verottaja myöntää nykyään tuhansien eurojen vähennyksiä vaatimatta näytille kuitin kuittia. Samoin korvaus vahingoittuneesta puhelimesta on usein vain ilmoitusasia. Tutkijana olen hakenut ja saanut satojen tuhansien apurahoja kevyemmällä byrokratialla kuin mitä Suomi vaatii 18-vuotiaalta mielenterveyskuntoutujalta.

Mikään laki ei edellytä tällaista ihmisten turhaa juoksuttamista, ja edistyksellisemmissä kunnissa liitteiden listaa onkin jo karsittu. Semminkin, kun suuri osa toimeentulotukeen vaadituista liitteistä on sellaisia viranomaispäätöksiä, joista oleelliset tiedot etuuskäsittelijä näkee suoraan koneeltaan.

Vuoden 2017 alusta toimeentulotuen käsittely on tarkoitus keskittää kunnilta KELA:lle. Silloin myös hakukäytännöt yhdenmukaistetaan. Toivoa sopii, että se tapahtuu kevyemmän, ei raskaimman mukaan.

(Kirjoitettu Lehtiyhtymälle 30.5.2015)

10 thoughts on “Voisiko sosiaaliturvaa olla ilman simputusta?

  1. Olet Anna hieno ihminen. Monet vanhat ihmiset eivät kehtaa hakea toimeentulotukea. Onneksi äänestin sinua. Olet hyvä tyyppi.

  2. Voi olla että tässä on eroja paikkakuntien välillä, mutta kun tuon 1. hakemuksen saa tehtyä, jatkohakemus on helpompi. Helsingissä ei tarvitse toimittaa sellaisia tulotositteita, jotka maksaa KELA, koska ne näkee koneelta, mutta tiliotteita tulee paksu nippu. Samoin tapauksissa, joissa hakee ns. harkinnanvaraista tukea voi joutua kuitteja esittämään. Lasien kohdalla sain maksusitoumuksen ja sen mukana oli liitteenä kaikki ne paikat PK-seudulla, joihin se käy. Seuraava hakemus mulla onkin sitten jo sähköinen.

  3. Täytyy kyllä että vaikeaa on haku ja riippuen paikkakunnasta tai virkailijasta, täysin erilaiset kohtelut, päätökset ja simputukset. Kolme esimerkkiä. 1) Kun muutin Oulusta Tampereelle opiskelun perässä, Oulusta myönnettiin niin pieni summa muuttokustannuksiin että sillä olisi realistisesti voinut muuttaa naapurikuntaan, ei kauemmaksi. KUn palasin Ouluun, Tampereen sos. maksoi koko muuttokulun käyttämänsä muuttofirman mukaan. Eli huima on paikkakuntien ero.2) Kun hain muuttokuluja minulle sanottiin että pitää todistaa että Oulussa, tai lähempänä ei ole samaa koulutusta tarjolla. Sanoin että kuskaanpa sinulle sitten puolen Suomen hakuopukset tänne että voit tarkistaa + muut hakukirjat. 3) Ala-ikäinen tyttäreni lähti opiskelemaan toiselle paikkakunnalle ja itse jäin Ouluun asumaan. Oulun sosiaalitoimi päätti että en saa enää lapsikorotusta koska lapseni asuu toisella paikkakunnalla opiskelemassa. Opiskelupaikkakunnan sos. toimi sanoi että kuuluu sille toimistolle missä vanhempi asuu. No sehän on selvää mutta Oulu vänkäs kiven kovaa että ei kuulu. Niin meni muutama kuukausi etten saanut mistään, ei myöskään tytär, lapsikorotusta sosiaalitukeen.

    Tätä listaa voisin jatkaa vaikka kuinka mutta tässä kuitenkin 3 esimerkkiä.

  4. Lisäys vielä edelliseen. Kun muutin Tampereelle, minun piti 3 eri kertaa toimittaa vuokrasopimus Oulun sosiaalitoimeen ennenkuin riitti.

  5. Kun olimme opiskeleva perhe / 2 lasta olisimme laskelmien mukaan olleet oikeutettuja x määrään sosiaalitukea (sossusta) vaikka saimme opintorahaa ja opintolainaa.

    Emme hakeneet tätä koska koin nöyryttäväksi hakuprosessin jossa piti vakuuttaa että sukulaisilta ja muilta on jo kerjätty, että emme omista yhtään mitään (autokin piti myydä, koska se on omaisuutta) eikä meillä ole mitään luksusta, kuten vakuutus tai sanomalehti.

    en jaksanut hakea rahaa. Pärjättiin joten kuten.
    Nyt hammaskalustoni on siinä kunnossa että en uskalla syödä kovaa ruokaa, kuten vaikka ruisleipä, olen reippaasti ylipainoinen koska ruoka jota söimme köyhänä ollessamme oli sekundalaatuista (koitin lapsille laittaa vähän parempaa) eikä oikeen jaksanut liikkua koulun ja kodin pyörittämisen ohessa.
    Eli se köyhyys seuraa perässä. Vieläkin

  6. Ikävä kyllä useiden työttömyyspätkien takia toimeentulotuen hakuprosessi on tullut tutuksi. Kärsin lievästä masennuksesta, joten usein toimeentulotuki on jäänyt myös hakematta liian vaativan prosessin takia. Pelottaa ajatellakin kuinka moni mielenterveysongelmainen on ilman oikeutettua toimeentulotukea vaikean haun takia.

    Tampereen kaupunki mahdollisti hiljattain toimeentulotuen sähköisen hakemisen. Ikävä kyllä tämä hakuprosessi on vieläkin hankalampi. Lisäksi sähköisessä haussa oletetaan, että kaikilla on älykännykkä/skanneri/kamera, jolla ottaa liitekuvat.

  7. Hei Anna,
    Kiitos tärkeästä tekstistä taas kerran. Olen aivan samaa mieltä kanssasi, mutta en ole osannut pukea tätä ristiriita samalla tavalla sanoiksi. Tämä on ollut minullekin tuttua ja se on jättänyt kipeitä muistoja, mutta kun siitä limbosta on kerran päässyt pois, ei jaksa tai uskalla muistella menneitä. Onhan se kamala tilanne ihmiselle, kun hänen tilannettaan ei tarkastella inhimillisesti vaan numeroina ja tilastoina.

    Systeemi juoksuttaa kohtuuttoman paljon juuri niitä ihmisiä, joihin turvattomuus ja epävarmuus vaikuttaa eniten. Ja nimenomaan henkisesti. Talous tulee sen jälkeen. Samalla koko hakuprosessi vie myös virkailijalta aivan älyttömästi aikaa. Se että jostain paperista puuttuu jotain ja toisesssa on jotain muuta väärää ei todellakaan ole laki kysymys. Voisiko yksi syy tökeröön toimintatapaan myös virkamiespelko, että virheitä ei saa tapahtua varsinkaan minun työvuorossani. Se on mielestäni myös opiskelijavalinta kysymys – minkä tyyppisiä ihmisiä ja millä kokemustaustalla haluamme työskentelemään tällaiseen positioon?

    ”Mikään laki ei edellytä tällaista ihmisten turhaa juoksuttamista, ja edistyksellisemmissä kunnissa liitteiden listaa onkin jo karsittu. Semminkin, kun suuri osa toimeentulotukeen vaadituista liitteistä on sellaisia viranomaispäätöksiä, joista oleelliset tiedot etuuskäsittelijä näkee suoraan koneeltaan.”

    Pelkään, että tilanne ei valitettavasti muutu miksikään. Vielä tänä päivänäkin Kelalla työskentelee useita ihmisiä, jotka käyvät läpi kimppa-asunnoissa asuvien eri-sukupuolta olevien ihmisten suhdestatusta läpi, tarkastaen ja vaatien selvitystä suhteen kehittymisestä säännöllisin määräajoin. Tästä selvityksestä ja sen kuuliaasta ja huolellisesta raportoinnista voi riippua toimeentulotuen piirissä olevan ihmisen asumistuki seuraavalle kuukaudelle. Tämä on mielestäni vain yksi esimerkki siitä miten ihmisiin ja varsinkiin huonossa asemassa oleviin ihmisiin järjestelmä suhtautuu Suomessa.

    ”Vuoden 2017 alusta toimeentulotuen käsittely on tarkoitus keskittää kunnilta KELA:lle. Silloin myös hakukäytännöt yhdenmukaistetaan. Toivoa sopii, että se tapahtuu kevyemmän, ei raskaimman mukaan.”

    Aurinkoa!

  8. Viime sijainen sosiaalituki Suomessa ja hakemisessa sen byrokrattisuus, jos(?) sosiaaliturvalla toimeentulotukea tukimuotona tarkoitetaan, tuskin Suomessa koskaan tulee muuttumaan niin kauan, kun se ajatellaan ikikautisten menneen kansan köyhäinhuoltolakien mukaan. Aikoina jolloin toimeentulotuki oli tilapäinen apu oikeasti, se oli yhteiskunnan tukimuotona varmaan oikeasti ruhtinaallinen se summa, mitä onnekkaille harvoille ehkä myönnettiin: saivat ehkä kahvia tai puutevaatteita, ehkä kengät tai rahaa pariin kiloon voita. Toimeentulotuen hakeminen oli häpeä, josta piti olla kiitollinen, jos edes mitään sai. En tiedä mitkä tahot yhteiskunnassa yhä ajattelevat siten, että toimeentulotuen hakemisesta pitäisi nöyryyttää.

  9. Varmaan vaihtelee tuo miten paljon kukin kuluttaa eri asioihin. Itsellä ei kuitenkaan mitenkään kulu keskimäärin 1400 euroa kolmen kuukauden ruokiin, vaatteisiin, matkustamiseen ja puhelimeen.

    Työpaikkaruokailu arkipäivisin noin 100 €/kk
    Muiden ruokatarvikkeiden ostaminen ja ruoan valmistamisen noin 100 €/kk
    Puhelin 10 €/kk (sisältää rajoittamattoman datapaketin ja paljon puheluaikaa)
    Vaatteet noin 20 €/kk
    Työmatkat noin 5 €/arkipäivä = 100 €/kk (oman auton polttoaine, julkisilla selviäisi halvemmalla)

    Yhteensä 990 € kolmelle kuukaudelle. En koe, että olisin joutunut tinkimään yhtään mistään. 1400 € näihin tuntuu paljolta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *