11. 05 2015

Verot köyhien maksettavaksi

Monien mielestä olisi mukavaa maksaa vähemmän veroja. Noin yleisesti ottaen verojen tarpeellisuus kyllä tunnustetaan, mutta omille rahoille keksisi kyllä muutakin käyttöä kuin terveyskeskusten, teiden ja päiväkotien pyörittäminen.

Erityisen epäsuosittuja ovat suoraan tilinauhassa näkyvät verot. Siksi porvaripuolueiden tavoitelistoilla viihtyvä vaatimus ”työn verotuksen keventämisestä” saa kannatusta. Työtulot ovatkin olleet enemmän tai vähemmän dieetillä koko Neuvostoliiton jälkeisen ajan.

Se on tuloerojen kannalta huono asia.

Tulot ovat nimittäin lähes ainoa paikka, jossa veroja kerätään Suomessa progressiivisesti – eli niin, että verotettava prosentti kasvaa tulojen kasvaessa. Työtulojen verokevennys on siksi yleensä askel kohti tasaverotusta. Se tarkoittaa, että pienituloiset maksavat suhteessa enemmän veroja kuin aikaisemmin, suurituloiset taas vähemmän.

Harmittavan harva tulee tätä ajatelleeksi, varsinkaan niistä pienituloisista, joiden mielestä ”työn verotusta” voisi keventää.

Tärkein syy kansainvälisesti vertaillen huimaan tuloerojen kasvuun Suomessa 1990-luvulta lähtien on verotuksen progression heikentyminen, kun työn verotusta on kevennetty ja pääomatulot siirretty lähes tasaveroksi. Samalla verotusjärjestelmä on kokonaisuudessaan monimutkaistunut.

Niinpä työttömyysturvalla elävän verotus on nykyisin paljon ankarampaa kuin samansuuruisten palkkatulojen verotus. Ja yksinhuoltajien keskimääräinen veroaste on suurin piirtein sama kuin suurehkoja pääomatuloja saavien, vaikka jälkimmäisillä keskimääräinen tulotaso on moninkertainen.

Työn verotuksen keventämisen yleisin perustelu on työn hinnan laskeminen, joka mekanismista riippuen kannustaisi työn tekemiseen tai työntekijöiden palkkaamiseen. Näin saataisiin lisää työpaikkoja ja lisää verotuloja, siis lopulta kaikki hyötyisivät.

Teorian ongelmana on, että ainakaan pienillä muutoksilla se ei toimi. Jotta veropolitiikalla saataisiin kansantaloudellisesti merkittävä määrä uusia työpaikkoja, olisi kevennysten siksi oltava huomattavia. Suurilla veroaleilla on kuitenkin taipumus johtaa julkisen sektorin leikkauksiin, jolloin työpaikkojen kokonaismäärä ei lisäänny.

Kun suomalaisessa verojärjestelmässä vaaditaan ”työn verotuksen keventämistä”, vaaditaan samalla joko veroja köyhien maksettavaksi tai julkisen sektorin alasajoa. Usein molempia.

Olisi reilua, jos tämä sanottaisiin myös ääneen.

(Kirjoitettu Aamulehdelle 9.5.2015)

20 thoughts on “Verot köyhien maksettavaksi

  1. ”Niinpä työttömyysturvalla elävän verotus on nykyisin paljon ankarampaa kuin samansuuruisten palkkatulojen verotus.”

    No sehän johtuu lähes kokonaan siitä, että palkansaaja saa työtulovähennyksiä ja eläkemaksut pienentävät verotettavaa tuloa. Työssäkäynti aiheuttaa kuluja ja työeläkemaksut ovat pakollisia. Vaikka palkansaajan bruttotulot ovatkin suuremmat kuin työttömällä ja veroprosentti pienempi, niin nettotuloissa se ero ei enää suuri ole. Kirjoituksesta on muuten helppo havaita palkansaajavihamielisyys – palkalla ei nyt ainakaan saisi rikastua, koska kaikkia eivät saa palkkaa.

    1. Myös työnhausta koituu työttömälle kuluja, joten perustelu ontuu. (Lisäksi mielestäni yleisenä periastteena pitäisi olla, että työssä käymisestä koituvat kulut huomioidaan palkan maksussa, eli niistä vastaa työnantaja, ei yhteiskunta.)

      Tulolähteiden kohtelun erityminen on ongelma myös siksi, että se tekee verotusjärjestelmästä sekavan ja vaikeasti ennakoitavan, varsinkin prekaareille, joiden vuositulot koostuvat hyvin erilaisiata tulieristä. Tämä puolestaan rapauttaa verojärjestelmän legitimiteettiä.

      Mielestäni yhtänäisen progressiivisen veroasteikon vaatimuksella ei ole mitään tekemistä ”paljansaajavihamielisyyden” kanssa. Selkeästä verojärjestelmästä hyötyvät kaikki, ja progressiivisen verotuksen suuria hyötyjiä ovat pienituloiset palkansaajat.

      Mitä tulee ”palkalla rikastumiseen”, kyse on poikkeuksellisesta ilmiöstä, jolla ei ole kansantaloudellista merkitystä. Palkkatyöllä voi parhaimmillaan nousta ylempään keskiluokkaan, ei varsinaisesti rikastua. Rikastuminen tapahtuu länsimaissa yleensä perimisen tai pääomatulojen kautta.

  2. ”Ja yksinhuoltajien keskimääräinen veroaste on suurin piirtein sama kuin suurehkoja pääomatuloja saavien, vaikka jälkimmäisillä keskimääräinen tulotaso on moninkertainen.”

    Mitä merkitystä veroASTEELLA on? Suurehkoja pääomatuloja saava maksaa samallakin prosentilla monta kertaa suuremman summan veroja kuin se pienituloinen yksinhuoltajakin. Prosenttilasku ihan itsessään hoitaa tarvittavan progression.

    En minä ainakaan aja ”kyöhien verojen lisäämistä”. Haluan kaikkien veroja alas. Niin, että ihmiset tulisivat ostoksille ja oma businekseni kasvaisi. Ja sen kasvaessa voisin ottaa lisää väkeä töihin ja avata lisää toimipisteitä. Jolloin ihmiset voisivat tulla entistä enemmän ostoksille. Julkisen sektorin sietääkin pienentyä, koska yksityisellä puolella tullaan ennen pitkää kaipaamaan rajusti lisää työntekijöitä.

    Näin kaikki voittavat.

    Käytät kirjoituksessasi Neuvostoliiton hajoamista jonkinlaisena aikaleimana. Onhan se sitäkin, mutta kannattaisi ehkä kuitenkin uhrata edes pieni ajatus sille, miksi se hajosi.

  3. Ihmettelen erityisesti tätä kirjoitusta, siis suuresti. Kaikki sivistyneet ihmiset tietävät, että keskiluokka maksaa lähes kaikki hyvinvointivaltion verotuloista. Köyhien verokertymä on olematonta, ja rikkaiden vain pienehkö osa. Pääosan veroista maksaa keskiluokka eli 25.000e – 80.000e tienaavat, tämä on helposti 75% kokonaistuloveroista.

    Eli Suomeksi, vaikka lasketaan köyhien verot nollaan emme saa siitä euroja merkittävästi lisää (päinvastoin lisäämme kannustinloukkuja). Jos lisäämme rikkaiden verotusta niin pääomat pakenevat mihin vaan halvempaan maahan (koska se on napinpainallauksen päässä).

    Muutenkin ihan hirveä kateus (tai yritys populistisesti hyödyntää äänestäjäloukon tunteita) paistaa läpi. Mitä väliä sillä on, että joku tienaa (tai saisi isommon hyödyn verojen helpotuksesta). Eikö se oma pesä pitäisi kiinnostaa eniten?

    No, parikymmentä vuotta oppositiota + epäonnistunein hallituus miesmuistiin takaa seuraavat 20 vuotta rakkikoiran asemaa oppositiossa taistelemassa tuulimyllyjä vastaan. Ikävä kyllä.

    1. Juha, kuten kaikki sivistyneet ihmiset tietävät, keskiluokka myös käyttää suurimman osan verokertymästä.

      Tilastollisia faktoja esiin tuovan argumentin kutsuminen ”kateudeksi” on sellaista tunnepitoista leimaamista, joka ei nosta minkään politiikkakeskustelun tasoa. Henkilösuhteissa tunteita on hyvä käydä läpi, mutta verolinjauksien pitäisi perustua kestäviin asia-argumentteihin.

      (Ansaitsen muuten itse yli tuon 80000, maksan hyvillä mielin veroja ja saan niille mielestäni täyden vastineen. Miksi minun pitäisi kadehtia, ja ketä?)

  4. On noloa kun taiteilijat, näyttelijät tai sosiologit kommentoivat veropolitiikkaa koskevia asioita omista ideologisista lähtökohdistaan. Ohi menee. Ja johtaa vaan siihen että heitä kuunnellaan entistä vähemmän oman alansakin asioissa.

    Jos nyt edes tunnustettaisiin se että pienituloiset eivät maksa valtion tuloveroa lainkaan.

    Ja se, että se todellinen veroparatiisi on Hakaniemessä jossa ay-liitot saavat tulonsa verovähennyskelpoisina jäsenmaksuina ja ovat itse kokonaan vapautettuja alvista ja pääomatuloveroista. Pääasia on heillä ajaa jäsentensä (ei pienituloisten) etuja. Milloin aiot Anna puuttua tähän Hakaniemen veroparatiisiin?

    1. Jari, sosiologeilla ei ole mitään ”omia ideologisia lähtökohtia”, siis sen kummemmin kuin muillakaan ammattiryhmillä. Toki kaikki yhteiskunnallinen keskustelu on aina ideologista.

      Sosiologit on kuitenkin koulutettu tarkastelemaan merkittäviä yhteiskunnallisia ilmiöitä. Siksi nytkin kirjoitan luokista, tuloeroista ja progressiivisesta verotuksesta, en jostakin nimenomaisesta vähennysmomentista. Mikäli aihe on mielestäsi väärä, kannattaa varmaan kirjoittaa ihan oma kolumni.

  5. Mitä uutta? Te Helsingin herrat olette maailman sivu maksattaneet kalliit harrastuksenne meillä köyhillä alamaisilla. Ihan sama mitä sinä luokista selität, niitä on oikeasti kaksi: tuottajat ja tuhlaajat. Tietääkseni Kontulakin kuuluu tuhlaajiin, sillä hän ei tee mitään tuottavaa työtä.

  6. Jepjep ei oikein taida ymmärtää, että elinkustannukset ovat erittäin regressiivinen kuluerä kuten käytännössä melkein mikä tahansa yhteiskunnallinen ja moni henkilökohtainenkin toiminta. Olen hänen kanssaan samaa mieltä: veroasteella ei ole merkitystä. (Niinpä onkin varsin huvittavaa lukea hänen valitustaan siitä.) Ongelma vain on siinä, että hyvin- ja huonostitoimeentuleville jää aika paljon eri verran käteen, kun nuo regressiiviset kuluerät poistetaan tuloista. Niinpä siis veroastetta tulee nostaa hyvintoimeentulevilta. Ihan vain tasa-arvon vuoksi. Minulle kyllä sopisi, että noiden kulujen jälkeiset verot säädettäisiin siten, että kaikille jäisi saman verran käteen. Ilmeisesti Jepjep on samaa mieltä, koska veroaste on hänelle samantekevä.

  7. ”Juha, kuten kaikki sivistyneet ihmiset tietävät, keskiluokka myös käyttää suurimman osan verokertymästä.”

    Kuten …? Lapsilisät ovat kaikille, samoin koulutus- ja terveydenhuoltopalvelut, asumislisiä ei keskiluokkainen asunnonomistaja saa jne. Mitä tällainen palkansaaja siis käyttää suhteessa enemmän kuin köyhin väestönosa? Oletan, ettet tietenkään puhunut absoluuttisista summista sillä sen toteaminen, että suurin väestönosa käyttää suurimman osan verokertymästä on vähän niinkuin turha huomio.

    En pidä tuota ym. tilannetta ongelmana. Sen sijaan pidän ongelmana sitä, mikäli keskiluokan ostovoima heikkenee entisestään – siitä seuraa vakavia ongelmia. Verotuksen keventäminen tuloverotuksen puolelta voi edesauttaa tässä asiassa, mistä sitten seuraa kerrannaisvaikutuksia myös sille heikommalle väestönosalle (tilanteen elpyminen ja sitä seuraava talouskasvu mahdollistaa hyvinvointivaltion ylläpidon jatkossakin). Progressiosta tuloverotuksessa ei kyllä ole syytä luopua.

  8. Anna: kerroit että keskiluokka käyttää suurimman osan veroista. Aivan, heillä on eniten absoluuttisia euroja käytössä. Jokaisesta tuotteesta maksetaan esim. alv joten kulutus lisää suoraan verokertymää, myöskin kulutus työllistää, etc.

    Viittasin populismiin joka on suunnattu suoraan Vasemmiston äänestäjille, yritys kalastaa ääniä asiavirheillä. Köyhien verojen helpottaminen ei auta valtiota, eikä rikkaiden kiristäminen. Olen itse ollut pitkään opiskelunkin jälkeen ”pienituloinen” joten tiedän, että verot ovat erittäin köykäisiä tuloluokassa alta 20.000e/vuosi. Tämän faktan toi vero.fi verolaskurilla tarkistaa. Suomeksi: Köyhät ei maksa Suomen veroja vaan keskiluokka.

    Mitä sinun pitäisi kahdehtia? No, se on sinun asiasi johon en voi ottaa kantaa, mutta vaalivoitto tuli pikaisesti mieleen eikä rökäletappio.

    En vain ymmärrä miten tälläista voi kirjoittaa ilman, että tajuaa noin 90% akateemisesti koulutetun talouden alalla pitkään toimineiden ihmiset olevan nauramatta sille. Jokaisen sivistysvaltion etu, tarkennan elinehto, on menestyvä keskiluokka. Se 70% Suomalaisista jotka maksaa tämän maan verot. Tai sitten haluan muille argumenteille faktoja pöytään?

    1. Juha, tutkimusten mukaan keskiluokka toki maksaa veroja enemmän kuin pienituloiset, mutta myös saa rahoilleen enemmän vastinetta (keskimäärin). Näin siksi, että
      -suurin verosiirtymä tapahtuu sukupolvien, ei yhteiskuntaluokkien välillä. Siis ihmiset ovat lapsina saajia, sitten maksajia, lopuksi jälleen saajia. Keskiluokka elää pidempään, joten loppupään saamisjakso venyy
      -monet etuudet ovat ansiosidonnaisia, jolloin hyväpalkkaiset saavat niitä enemmän kuin pienipalkkaiset
      -keskiluokka on saanut koulutusta vuosia enemmän, ja se käyttää myös terveyspalveluja enemmän. Keskiluokka myös hyödyntää julkisesti tuettuja kulttuuri- ja urheilumahdollisuuksi enemmän.
      – asunnonomistaja ei kylläkään saa suoraa asumistukea, mutta valtio maksaa osan hänen lainojensa koroista.
      -> em. mekanismien tuloksena nimenomaan keskiluokka on paitsi hyvinvointivaltion maksaja, myös sen etuoikeutettu hyödyntäjä. Niin suhteellisesti kuin absoluuttisestikin.

      Kirjoituksessani puhun siitä, miten progressiivisten verojen korvautuminen vähemmän progressiivisilla jakaa verorasitusta kokonaisuudessaan toisin. Kyse on siis yhteiskunnallisesta kehityskulusta, ei yksittäisestä verosta yksittäisenä vuonna. Kun väestön verorasitusta tarkastellaan ml. välittömät ja välilliset verot, kuntien ja valtion verotuksessa, huomataan, että pienituloisten verorasitus on pitemmällä aikavälillä kasvanut, suurituloisten keventynyt.

      Mitä tulee asiantuntijuuteen: en tiedä, millä ”talouden alalla” itse toimit, jos siellä normaaleista akateemisista ihmisistä 90% ei tunne tavallisinta verokeskustelua. Kansanedustajana olen kuitenkin siinä suhteessa etuoikeutettu, että voin tarkistuttaa omat kolumnini maan johtavilla asiantuntijoilla – kuten tein tälläkin kertaa.

  9. ”-monet etuudet ovat ansiosidonnaisia, jolloin hyväpalkkaiset saavat niitä enemmän kuin pienipalkkaiset”

    Nimeäisitkö ne keskeisimmät (absoluuttisesti suurimmat)?

    ”-keskiluokka on saanut koulutusta vuosia enemmän, ja se käyttää myös terveyspalveluja enemmän. Keskiluokka myös hyödyntää julkisesti tuettuja kulttuuri- ja urheilumahdollisuuksi enemmän.”

    Ja koulutuksen ansiosta maksaa veroja enemmän, eniten toki se hyväosaisin väestö. Terveyspalveluiden suhteen keskiluokka taitaa myös käydä enemmän yksityisellä puolella suhteessa köyhempään väestönosaan ja myös omata suhteessa vähemmän kalliiksi tulevia ”kansantauteja” (diabetes, sydän- ja verisuonitaudit) ja/tai elämäntapojen aiheuttamia kuluja (tupakoinnin ja alkoholinkäytön sekä huonon ruokavalion tuomat ongelmat).

    Kulttuuripalveluiden suhteen samaa mieltä. Ja niiden tukemisen julkisista varoista voisi mielestäni lopettaa.

    ”- asunnonomistaja ei kylläkään saa suoraa asumistukea, mutta valtio maksaa osan hänen lainojensa koroista.”

    Niinpä tekee. Ja kyllä, verovähennysoikeudesta voisi niinikään luopua.

    ”-> em. mekanismien tuloksena nimenomaan keskiluokka on paitsi hyvinvointivaltion maksaja, myös sen etuoikeutettu hyödyntäjä. Niin suhteellisesti kuin absoluuttisestikin.”

    En vakuuttunut siitä, että keskiluokka saa suhteessa enemmän hyötyä kuin pienituloiset – jotka eivät siis maksa veroja samassa suhteessa plus sitten muu yllä kirjoittamani. En nyt edelleenkään pidä sitä ongelmana, että pienituloiset saavat enemmän kuin muut. Ihmettelen kuitenkin edelleen tätä halua kurjistaa keskiluokkaa edelleen – joka, paradoksaalista kyllä, yhdistää sinua ja esim. republikaaneja rapakon takana …

    ”Kun väestön verorasitusta tarkastellaan ml. välittömät ja välilliset verot, kuntien ja valtion verotuksessa, huomataan, että pienituloisten verorasitus on pitemmällä aikavälillä kasvanut, suurituloisten keventynyt.”

    Niinkö? Jos tarkat laskelmat saadaan näkyviin niin uskon, en sitä ennen – ym. huomioiden pohjalta.

  10. -suurin verosiirtymä tapahtuu sukupolvien, ei yhteiskuntaluokkien välillä. Siis ihmiset ovat lapsina saajia, sitten maksajia, lopuksi jälleen saajia. Keskiluokka elää pidempään, joten loppupään saamisjakso venyy

    // En ole täysin varma ymmärsinkö punaista lankaa, mutta olen osin samaa mieltä. Keskiluokka elää pidempää, ehkäpä elintapojen takia, en osaa sanoa.

    -monet etuudet ovat ansiosidonnaisia, jolloin hyväpalkkaiset saavat niitä enemmän kuin pienipalkkaiset

    // Tässä olen siltä osin mieltä, että esim sama lapsilisä 20.000e ja 120.000e tienaavalla ei saa olla sama. Tosin tämä koske vain sitä yli 70-80k tienaavia, joka on häviävän pieni osa yhteiskuntaa

    -keskiluokka on saanut koulutusta vuosia enemmän, ja se käyttää myös terveyspalveluja enemmän. Keskiluokka myös hyödyntää julkisesti tuettuja kulttuuri- ja urheilumahdollisuuksi enemmän.

    // Korjaan tämän lauseen sinulle: ”Keskiluokka MAHDOLLISTAA kulttuuri- ja urheilumahdollisuuksien ylläpidon käyttämällä näitä palveluita”

    – asunnonomistaja ei kylläkään saa suoraa asumistukea, mutta valtio maksaa osan hänen lainojensa koroista.

    // 100% samaa mieltä, verohyöty on jo siirtynyt asuntojen hintoihin. Voitaisiin portaittain poistaa kokonaan.

    -> em. mekanismien tuloksena nimenomaan keskiluokka on paitsi hyvinvointivaltion maksaja, myös sen etuoikeutettu hyödyntäjä. Niin suhteellisesti kuin absoluuttisestikin.

    // No eikö se niin pidäkkin olla, se joka ylläpitää ja maksaa nämä niin pääosin jopa hyötyvät.

    Mitä tulee asiantuntijuuteen: en tiedä, millä ”talouden alalla” itse toimit, jos siellä normaaleista akateemisista ihmisistä 90% ei tunne tavallisinta verokeskustelua. Kansanedustajana olen kuitenkin siinä suhteessa etuoikeutettu, että voin tarkistuttaa omat kolumnini maan johtavilla asiantuntijoilla – kuten tein tälläkin kertaa.

    // Tähän on parikin aika pätevää argumenttia. Itse olen töissä isossa kansainvälisessä pankissa, joten en usko että tietotaidon määrä on yhtään vähempi kuin virastoissa, päinvastoin.

    Toinen argumentti on: ”No miten meillä on menny?” Ei ihan hirveän hyvin: kannustinloukut, 10miljardin vuosittainen budjettivaje, suhteellinen velkaantuminen tuplaantunut (velka suhteessa BKT), työttömyys noussut/nousussa, investoinnit romahtaneet, luottoluokitus laskenut, etc. Listaa voi jaktaa loputtomiin. Suomeksi, olen syvällä suossa ja uppoamme kokoajan (tästä voin ottaa vaikka tukea pari viikkoa sitten Raimo Siilaksen haastattelusta, tai Sixten Korkmanin julkisuuden puheista. Päälle vielä Vesa Puttosen kommentteja taloudentilasta). Tiedän kyllä että valtiollakin on töissä fiksuja osaajia, mutta tulokset puhuvat puolestaan ja se ei ole kaunista katsottavaa.

    Lainataan vaikka RKP:een vaalisanomaa: ”Yksi maailman korkeimmista veroasteista ei ole hyvä kilpailuvaltti”. Tästä verokertymästä se keskiluokka maksaa yli 75%, siinä ei suhteellisuudet auta kun maksut on kuitenkin absoluuttisia summia. Kulut lasketaan euroissa ja tällä hetkellä mennään 10 miljardia pakkasella eli velkaannumme tätä tahtia korviamme myöten kilpailukyvin rapautuessa. Lastensairaalaan ei ole rahaa, lapset käyvät homekouluissa oppimassa, julkisella puolella hoitojonot on pitkät. Tästä syystä keskiluokka (esim minä) käytän yksityisiä terveydenhoitopalveluja.

  11. Puheet siitä , että ihmiset olisivat kyllästyneet korkeaan tuloverotukseen eivät ainakaan
    minun kokemukseni yli 40 vuotta työelämässä mukaan pidä paikkaansa. Lukuisissa kahvituntikeskusteluissa on käynyt selväksi , että suurin osa olisi valmis maksamaan
    vähän korkeampaa veroa jos sillä turvattaisiin palvelut. Palkkaneuvotteluissa ei pitäisi
    hyväksyä veronalennusta ja nollalinjaa koska sehän tarkoittaa sitä, että työntekijä
    maksaa itse palkankorotuksensa. Lipposen kaudelta jatkunut tuloveronalennuslinja ei
    ole näkynyt ostovoimassa , sillä verotus on siirtynyt välillisiin veroihin ja maksuihin.
    En ymmärrä kun sanotaan että veroja ei voi nostaa. Miksei voi ?

  12. mielenkiintoista on, työn kysyntä kasvaa 0,5% – 1,5% alasta riipuen kun hinta alenee 1%.
    * eli alv 24% -> 12% => 6% – 18% työttömyyden aleneminen.
    * 6% riittäs poistaa virallisen työttömyyden, 18% todellisen.
    * huvittavaa ettei yksikään ekonomisti huomaa asiaa vaikka monesti käyttävät kysyntä ja tarjonta käyrää vaahdotessaan palkan krotusten haitallisudesta.
    * voiton verotus taas ei nosta tuotteen hintaa koska hinta määräytyy markkinoilla ja jos voittoa sattuu jäämään, se on ylimääräistä tuloa.
    * jos työttömyys laskisi nollaan eli maksajia olisi 25% enemmän kun (80->100), se meinaisi että veroaste laskisi 45%-> 36% (vähintäin. todellisuudessa enemmän koska tulonsiirtojen tarve alenisi)
    * eli meilä on suunnilleen idioottimaisin verosysteemi mitä olla voi. koko hölmöys tehdään siksi koska ihmiset ei tunne numeroita.

  13. Itse en laittaisi pahakseni sitä julkisen sektorin ”turhien tehtävien” ( kun niiitäkin joidenkin mielestä on erityisen paljon muka julkisella sektorilla) ”alasajoa”, JOS asia tarkoittaa tarpeettomien valtiollisten virastopuuhastelijoiden jotka ei osaa sanoa yhteenkään esimerkiksi kuntalaisten tai valtion ylläpitämien virastojen asiakkaidensa kysymyksiin mitään ammattialansa ammatillista osaamista vaativaa, että jos niiden tehtävien lakkauttamista tarkoittaa – mutta valitettavasti kun se asia ei ole se eikä tarkoita sitä.

    Jos julkisen sektorin koulutettuja asiantuntijatehtäviä enenevässä määrin vähennetään ja jos yhä enenevästi asiantuntijatehtäviä ulkoistetaan liiketoiminnasta voittoa tavoitteleville yksitistyisyrityksille, tarkoittaa se eittämätttä ainoastaan lisää tarpeetonta sekavuutta ja lisää tarpeetonta väärinkohtelua kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun osalta virastoissa, ja lisäksi siinä lisääntyy varmaankin myös yleinen byrokratian määrää kaikille valtion virastoissa asioiville asiakkaille, eli kulut nousee valtiolla.

    Ei siitä köyhäkään varmasti laita hanttiin, jos alta kuudensadan valtion tukirahoista yli satanen menee veroihin, mutta toki köyhäkin on kiinnostunut siitä, että mihin elämisenoikeutuksensa ja olonsa olla olemassa veronmaksajana menee:
    Tarkoittaako se sitä, että jos on rahaa, verovaroilla pitää rakentaa rikkaille uusi pursisatama, vaiko tarkoittaisiko verojen maksaminen sitä, että veroja maksetaan peruspalveluiden turvaamiseksi.

  14. En ymmärrä vasemmiston propagandaa tuloerojen pienentämisestä. Me elämme kapitalistisessa maailmassa. Jos vasemmiston tavoite nollatuloeroista tulisi Suomessa voimaan se johtaisi Suomen romahtamiseen. Jos fiksu diplomi-insinööri saisi käteen saman verran kuin siivooja, niin ensimmäiseksi ryhtymiseen ei ole mitään järkeä. Tämä johtaisi pitkällä aikavälillä tuottavuuden romahtamiseen ja aivovuotoon. Jokaiselle ihmisille kuuluu maksaa hänen tuottavuudensa mukaan. Tuloerot kannustavat ihmisiä työskentelemään kovempaan ja kehittämään itseään, mikä johtaa lopulta korkeampaan elintasoon.

    P.S. Piilaaksossa työskentelyn jälkeen en yhtään ihmettele, miksi Suomi on tällä hetkellä syvässä suossa taloudellisesti.

  15. kun olet viisaampi laskemaan. milloin asunnon ostaja alkaa saamaan verohyötyä lainojen koroista. ostaessaan 100 000e maksavan asunnon täytyy ensin maksaa 2000e veroa ja kun ostaa 100 000e maksavan kiinteistön joutuu maksamaan 4000e veroa. laina-aika 10 vuotta,1.vuosi korko 700 2. vuosi 630 3. vuosi 560 jne korko vähenee joka vuosi 70e. lisäksi tulee muistaa, että joka vuosi joutuu maksamaan lisäksi kiinteistöveroa. suuret sijoitusasuntojenomistajat on vapautettu kiinteistöverosta (sato,yh,ynnämuut) lisäksi sijoitusasuntojen voitto rahoitetaan verovaroin. ainoastaan kunnilla pitäisi olla sijoitusasuntoja, sillä näistä tullut voitto tulisi kaikkien hyödyksi. kaikkien tulisi asua omakotitalossa, sillä asumiskulut ovat vain 117e/kk ( tampereen asumistukilaskurin mukaan) tästä, kun vähentää kiinteistöveron 62e/kk jää 55e/kk muihin asumiskuluihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *