23. 03 2015

”Ovatko luokkaretket vain hyvätuloisten lapsille?”

Kansanedustaja Anna Kontula on huolissaan tiedoista, joiden mukaan vanhempien köyhyys estää lapsia osallistumasta koulun toimintaan. Kontula puhui tänään Mannerheimin lastensuojeluliiton paneelissa Punkalaitumella.

”On aivan ymmärrettävää, että kun kunnat kiristävät koulujen toimintamenoista, syntyy painetta rahoittaa esimerkiksi retkiä ja juhlia pienillä maksuilla. Kurjaahan se on, jos lapsia ei ikinä voi viedä mihinkään,” Kontula toteaa.

”Nyt näyttää kuitenkin siltä, että joissakin perheissä nämäkin maksut ovat liikaa. Usein perheen talousongelmista ei kehdata kertoa, vaan lapsi jää pois jonkin muun syyn varjolla.”

Kontula viittaa vastikään ilmestyneeseen Pelastakaa Lapset ry:n lapsikyselyyn, jonka mukaan jopa 40 prosenttia vastanneista jättäytyisi pois luokkaretkeltä perheen tiukan taloustilanteen vuoksi.

”Jo aikaisemmin on tiedetty, että vanhempien köyhyys heikentää Suomessakin lapsen mahdollisuuksia harrastaa ja syrjäyttää kaveriporukoista. Uutta kuitenkin on, että myös koulun toimintaan osallistuminen on näin monelta rajattu. Perinteisestihän meillä on ylpeilty koulutuksen tasa-arvolla.”

Kontula vaatii, että koulujen retkirahoitusta on jälleen kerran mietittävä uudestaan. Kuntien rahoitusta perusopetuksen retkitoimintaan on lisättävä, ja mikäli rahaa kerätään vanhemmilta suoraan, ei sen puuttuminen kuitenkaan saa olla lapsen osallistumisen este.

”Koulun tulisi ehkäistä syrjäytymistä, ei kiihdyttää sitä,” Kontula muistuttaa.

5 thoughts on “”Ovatko luokkaretket vain hyvätuloisten lapsille?”

  1. Pelastakaa lapset ry:n kyselyä ei kannattaisi kuitenkaan korottaa tutkimukseksi. Satunnaisten nettisivujen ja kouluje otos ei ole kattava. 460 vastaajasta 11% koki olevansa köyhiä ja heistä 40% koki ettei päässyt synttäreille tai retkile. Tämä tarkoittaa pariakymmentä lasta. Tuollainen kysely ei kerro onko tilanne parempi tai pahempi.

  2. Todellisuudessa koulujen matkat on jopa melko paljon kalliimpia kuin ite järjestetyt. Kannattaa itse hommata matka jonnekin kavereiden tai sukulaisten kanssa niin saa itse päättää mitä siellä tekee eikä mene matka pilalle, kukaan ei halua olla jatkuvan kontrollin alla matkoilla.

  3. Tämähän on ongelma, joka voitaisiin korjata, mikäli tahtoa löytyisi. Ei vaan näytä löytyvän. Laki asian suhteen on selvä. Opetushallituksen ohjeistus on selvä. Koulut eivät vaan käytännössä halua noudattaa lain kirjainta, eivätkä henkeä. Koulut toimivat, vanhempien miltei täydellä tuella, vastoin lakia ja luovat itse epätasa-arvoisia tilanteita arjessaan jatkuvasti ja kokoa ajan. Edes aluehallintovirastoon tehdyt kantelut eivät koulujen toimintaa hillitse. Tilannetta ei saada kuriin, koska valtaosa ihmisistä, mukaan lukien kuntien virkamiehet, eivät halua tilannetta korjata, eikä aluehallintovirastoilla ole mitään todellisia keinoja puuttua lain rikkomiseen. Aluehallintovirasto voi ohjeistaa koulua, mutta that’s it. Jos koulu jatkaa lain rikkomista, sitä ei mikään pysäytä.

    Ainoa toivo taitaa olla, että saataisiin edes yksi koulun rehtori virkavastuuseen lakien rikkomisesta. Siitä saattaisi tilanne muuttua ja varottava esimerkki syntyä. Tästä ei liene toiveita, sillä poliisi ei lähde tutkimaan moista asiaa, eikä kantelusta oikeuskanslerille seuraa yhtikäs mitään.

    Itse olen kansalaisena tämän kokeillut loppuun asti. Kantelin koulun laittomasta toiminnasta aviin –> tuloksena kaksi päätöstä, että koulu rikkoo lakia –> tutkintapyyntö poliisille, josko vastuussa oleva rehtori olisi tehnyt virkavirheen –> tulos –> esitutkintaa ei tehdä, koska rikosta ei voi olettaa tapahtuneen –> kantelu oikeuskanslerille –> vastaus: ei tutkita, koska avi tehnyt päätöksen.. ja tulos: koulu rikkoo edelleen lakia..

    Olisikohan tulos eri, jos joku kansanedustaja ottaisi vähän asiaa hoitaakseen? Ei vain näytä yhtäkään kansanedustajaa tämän asian korjaaminen oikeasti kiinnostavan. Kirjoittelu ei paljoa maailmaa paranna.

  4. Mitäs Kataisen hallituksen kulttuuriministeri teki luokkaretkirahan lisäämisen hyväksi?
    Meidän perheessä lapsilisä on käytetty lasten menoihin, vaatteisiin, leipään ja koulukuluihin, kuten luokkaretkiin.
    Ongelman ydin on siinä, että köyhien asioista päättävät hyvätuloiset. Jälleen samat henkilöt ovat valituttamassa itsensä päättäjiksi, jotka ovat saaneet aiemmilla päätöksillään köyhyyden aikaan.

    1. Hei Paavo, en ole kysynyt, mutta epäilen, tokko kulttuuriministeri teki juuri mitään – nämä asiat kun kuuluvat kuntien päätäntävaltaan. Hallitus voi toki ”korvamerkitä” jonkun avustuksen kunnille tiettyyn tarkoitukseen, ja esimerkiksi koulutoimessa näin tehtiin luokkakokojen pienentämiseksi. Korvamerkinnät ovat kuitenkin niin byrokraattinen ja jähmeä väline, että niitä käytetään hyvin harkiten isompiin ohjaustarpeisiin. Luokkaretkirahat ovat kuntien harkinnassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *