03. 03 2015

Kirjallinen kysymys aikuisiän adhd-diagnosoinnista

Eduskunnan puhemiehelle

Adhd:ta esiintyy tutkimuksesta riippuen 2-5 prosentilla aikuisväestöstä. Aikuisten adhd:n diagnosoinnista ja hoidosta on tehty Euroopassa konsensuslausuma (Kooij ym. 2010). Lausumassa todetaan adhd:n olevan usein koko elinikään vaikuttava, toimintakykyä haittaava piirre, joka on edelleen alidiagnosoitu ja – hoidettu.

Aikuisiän aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön eli adhd:n hoidon ja kuntoutuksen tila Suomessa on heikko. Julkisen terveydenhoidon hoitokäytänteissä on valtavasti paikkakuntakohtaisia eroja ja diagnoosin saaminen voi olla vaikeaa. Nykyisten diagnoosikriteereiden haasteena on, että ne ovat enemmän suunnattu lapsille ja nuorille, eivätkä ne välttämättä huomioi aikuisiän adhd:n piirteitä. Lasten adhd-diagnostiikkaan käytetään Kaypä hoito -ohjeistusta, mutta aikuisiän adhd:n kohdalla ei ohjeistusta ole. Valtakunnallinen ohjeistus mahdollistaisi sen, että sama hoitopolku ja hoitokäytänteet pätisivät asuinpaikkakunnasta riippumatta.

Adhd:n liittyy usein muita neurologisia ja psykiatrisia liitännäisdiagnooseja kuten oppimisvaikeuksia, masennusta ja ahdistuneisuutta, joiden selvittely osana diagnostiikka on usein keskeistä. Diagnoosia varten tarvitaan laaja-alainen ja huolellinen tilannearvio. Lääkärin tutkimuksen lisäksi tarvitaan esimerkiksi neuropsykologin tutkimusta kartoittamaan henkilön neurokognitiivisia vahvuuksia ja vaikeuksia. Erityisesti add-variantin – eli tarkkaavaisuus- ja keskittymishäiriövariantin alidiagnosointi on yleistä, vaikka se on etenkin aikuisilla yleisempi kuin ylivilkkausvariantti. Myös yleislääkärien tietämys diagnostiikan monimuotoisuudesta on monin paikoin puutteellista ja alueelliset erot suuria.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä yhdenmukaistaakseen aikuisiän adhd:n diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallisia eroja?

Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 2015

Anna Kontula /vas

Peruspalveluministerin vastine:

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anna Kontulan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1182/2014 vp:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä yhdenmukaistaakseen aikuisiän ADHD:n diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallisia eroja?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (Attention Deficit Hyperactivity Disorder, ADHD) on lap-suudessa alkava kehityksellinen häiriö. Sen ydinoireet ovat yliaktiivisuus, impulsiivisuus ja tark-kaavuuden sekä toiminnanohjauksen ongelmat. ADHD:ta esiintyy myös aikuisilla, mutta suurin osa häiriötä ja sen hoitoa koskevasta tiedosta on koskenut lapsia ja nuoria. Viime vuosien aikana kui-tenkin tutkimustieto aikuisten ja myös ikääntyneiden ADHD-häiriöistä on lisääntynyt.  Lasten  ja  nuorten  ADHD   Käypä  hoito -suositukseen on koottu kattavasti lasten ja nuorten ADHD:n hoidon yleiset periaatteet, eri hoitomuotoihin liittyvät näytönastekatsaukset, hoidon porrastuksen suositukset ja hoidon arviointiin liittyvät laatukriteerit. Käypä hoito -suositus ohjaa valtakunnallisesti hoidon suunnittelua ja järjestämistä. Aikuisiän ADHD:n hoitoon ja kuntoutukseen ei ole tehty valtakunnallisesti ohjaavaa Käypä hoito -suositusta, kuten kysymyksessänne toteattekin. Käypä hoito -suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Duodecimin verkostovaliokunnalle voi tehdä ehdotuksia uusista hoitosuosituksista.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on laatinut ohjeistuksen, joka koskee ADHD-lääkityksen määräämistä. Ohjeistuksessa tuodaan esiin lyhyesti myös diagnostiikka ja ei-lääkkeellisten hoitomuotojen osuus kaiken ikäisillä ADHD-potilailla. Aikuisten ADHD:n diag-nosoinnista ja hoidosta on tehty Euroopassa konsensuslausuma (Kooij ym. 2010), kuten kysymyk-sessänne tuotte esiin.

Peruspalveluministeri on helmikuussa asettanut Valtakunnallisen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmän. Työryhmän tavoitteena on muun muassa uudistaa hoidon saatavuutta koskevaa määrittelyä ja määräaikojen määräytymistä säädösvalmistelun perustaksi sekä päivittää kiireettömän hoidon perusteet ja laatia kiireelliseen hoitoon yhtenäiset perusteet. Työryhmän tehtävänä on muun muassa valmistella ehdotus hoidon saatavuuteen ja saavutettavuuteen liittyvistä määritelmistä, periaatteista ja määräajoista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja tehdä ehdotus kiireellisen hoidon ja keskeisten potilasryhmien yhtenäisistä kiireettömän hoidon perusteista ja hoidon tarkoituksenmukaisesta porrastuksesta. Työryhmä saa työnsä päätökseen joulukuun 2016 loppuun mennessä.

Monissa tutkimuksissa ja selvityksissä todetut väestön hyvinvointi- ja terveyserot sekä alueelliset erot palvelujen saatavuudessa ja laadussa ovat taustatekijänä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiselle ja uudistamiselle. Kehittämis- ja uudistamistyön tavoitteina ovat väestön hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu.

Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2015

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

11 thoughts on “Kirjallinen kysymys aikuisiän adhd-diagnosoinnista

  1. Kukka-nimimerkki: voisitko samaan syssyyn kertoa millaisella ravinnolla ADHD on hoidettavissa?

  2. Siis mitä Kukka yrität sanoa että MBD diagnoosin saanenena (vuonna 86 Lastenlinnassa all 6v ennen koulua) paranen täysin 100% Ruualla ? millä ruaalla paranee kerro syön sitä heti hmm. .. nyt tai mennä puurot ja vellit ”kukka” sekasi mutta ei se haittaa tähän asti pärjänny hyvin varsinkin kun firma makso lääkärin joka diagnisoi näitä sen jälkeen on tajunnu oireita jneee. paremmin itse noh kukaan ei lähde eläkkeelle terveenä

  3. Huonolla ruokavaliolla voi toki pahentaa Adhd-oireistoa, niin kuin mitä tahansa vaivaa tai sairautta ja optimaalinen ruokavalio voi parantaa keskittymistä ja vireystilaa, mutta ei se Ad(h)d:tä paranna. On ylimielistä esittää tuollaisia väitteitä.
    Hienoa Anna Kontula, että viet asiaa eteenpäin!

  4. on se hienoa että asiaa ajetaan . myös sekin että jengi saa tietoo .. mutta eiks kaikki
    huono ruoka pahenna lähes joka tautia ja hyvä helpottaa oloa/osassa jopa parantaan sitä että pelkkä ruoka helppottaa add/adhd oireita niin paljon että ei tarvi lääkkeitä ? sitä en usko jokainen potilas on erillainen jollain vain se on tietty tilanne ja jollain se on joka pv :stä se mitä liis kirjotti ” on ylimielistä väittää” totta miks osa tekee viel niin kuin 70-80 luvulla voi väittää mut mitä sit ku väiitteet kumotaan niin ei se ole helppoa olla joka pv itse/ tai joku muu herää ,, aah .—> lääke työ/koulu *täs vaihees olis kiva jos olisi tietty rutiini mutta osa ei ymmärrä tai ei halua ymmärtää mitä on olla !! ehkä joskus tulee se hetki ymmärrys kasvaa siitä sit voi oppia elää muitten kanssa sovussa vai oliko tää taas haave ajattelua toivottavasti ei ? Katsotaan mitä asiassa tapahtuu

  5. Olen elänyt elämäni ”lukihäiriölapsena”. Viisikymmenluvulla ei vanhemmat eikä kasvattajat tienneet mitään ADHD:sta. Elin siis myöhemmin määritellyn ADHD lapsuuden ja koko aktiivielämäni. Se seuraa minua edelleen. Olen oppinut elämäään sen kanssa.
    Olin onnekas. Isäni jaksoi pitää minua sylissään ja lukea ja lukea illasta toineen mm Vänrikki Stoolin tarinoita. Opin hitaasti lukemaan. Selvisin oppikouluun vanhempieni hyvän rehtoriystävän ansiosta. Sain käydä koulun ja taistella etenkin kielten oppimista koko koulu- ja opiskeluajan. Vasta viisikymppisenä Turussa diaknisoitiin lukihäiriö. Etenkin aditiivinen oppimiskyky ja lyhytmuisti ovat heikkoja. Ja sen päälle vielä kielten oppimisen kannalta tärkeiden äänialueiden vajakuuloisuus, jopa kuurous.
    Nyt kolmannessa elämänvaiheessa olevana voin sanoa eläneeni hyvän elämän. Siitä saan kiittää vanhempieni huolenpitoa ja sitä sosiaalista ympäristöä, johon minulla oli oikeus syntyä.
    Koulu- eikä opettajat ymmärtäneet mitään näistä ominaisuuksista, joita kannoin mukanani. Olin häirikkölapsi.
    Olen jostain lukeneut, että kaltaisillani ominaisuuksilla varusttejuja on Ruotsin vankiloissa olevista jopa 75 %. Pitäneekö paikkansa? Mutta tarkalla seulaa ja oikeilla diaknooseilla sekä niistä johdetuilla koulutuksella, jopa terapialla erikoistuneet opettajat kasvattavat ADHD-lapsista ja vielä aukuisistakin yhteiskuntakelpoisia, keskittymään oppivia, hyvin töistään ja omillaan selviytyviä suomalaisia!

  6. Teepä kirjallinen kysymys siitä, mitä aiotaan tehdä, että koulut alkaisivat noudattaa lakia luokkaretkien rahoituksen suhteen!

    1. Hei Kirsi, valitettavasti vaalikausi alkaa olla niin lopuillaan, että kirjallinen kysymys ei enää kannata. Mutta mikäli istun eduskunnassa ensi kaudellakin, täytyy miettiä, saisiko tähän sieltä käsin puututtua.

  7. Ketä asia kiinnostaa, kannattaa ottaa selvää, vaikka googlen kautta, VHH ruokavaliosta. Tämä kaikki sai alkunsa jo sotien jälkeen, kun sokeri ja vehnäjauhot lisääntyivät ruokavalioomme. Lisäksi ylenmääräinen makeisten ja jäätelön syönti. Silloin myös alkoi ADHD:n voittokulku, myös niistä johtuva liikalihavuus ja rasvamaksat.

  8. Kiitos kirjallisen kysymyksen esittämisestä. On hieno asia, että ADHD -hoitosuositukset löytyvät nyt myös aikuisille. Kun kyseessä on aivojen rakenteellinen häiriö, sitä ei voida parantaa ruokavaliolla. Terveellinen ruokavalio ja unirytmi ovat toki hyväksi meidän jokaisen terveydelle ja suorituskyvylle sairaudesta riippumatta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *