05. 01 2015

Eikö Suomea kestä selvin päin?

Suomen merkittävin turvallisuusriski on alkoholi. Noin puolet ryöstöistä ja pahoinpitelyistä tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena, ja känni on myös keskeinen tapaturmien taustatekijä. Alkoholisidonnaisten henkirikosten osuus kaikista henkirikoksista on 80 prosenttia.

Alkoholin suorat kulut ovat vuosittain noin miljardin verran, välillisesti paljon enemmän. Siksi alkoholin haittoja yritetään vähentää lainsäädännöllä, joka ei tosin näytä vähentävän juomista, mutta aiheuttaa kylläkin paljon kitkaa ja hämmennystä. Oikeudellinen sääntely ja viranomaiskontrolli purevat huonosti kulttuurisiin ilmiöihin. Kulttuuria voi nimittäin muuttaa vain ymmärtämällä sen sisäistä logiikkaa.

Väitän, että suomalaisen kännin taustalla on kulttuurimme viehtymys säntillisyyteen. Me pidämme kiinni aikatauluista, noudatamme sääntöjä ja rakennamme kadut suoriksi. Me inhoamme myöhästelijöitä, maksamattomia laskuja ja ylipäätään kaikenlaista keskeneräisyyttä.

Kaikki on niin jämptiä ja ojennuksessa, että sitä ei aina selvin päin kestä. Vuosikymmenten kuluessa Suomi on saatu aivan erinomaiseen järjestykseen, mutta samalla alkoholin kulutus on moninkertaistunut.

Känni on varaventtiili, joka purkaa mekaanisesta ja kellontarkasta ympäristöstä aiheutuvaa stressiä. Samanlainen poikkeustila kuin keskiajan karnevaalit, joissa oli lupa rikkoa sääntöjä ja kyseenalaistaa auktoriteetit.

Alkoholisteja on kaikkialla. Suomessa kuitenkin ihan tavallisille ihmisille sallitaan kännissä käytös, joka useimmissa muissa maissa ylittäisi sopivaisuuden rajat. Hölmöilyistä lasketaan leikkiä ja ylpeilläänkin, kunhan vain vastuusta vapauttava alkoholi kuuluu tarinaan.

Kännissä perheellinen insinöörikin voi pissailla nurkkiin, huudella hävyttömyyksiä ja näyttää persettä ohiajavalle bussille. Työpaikan pikkujoulut ovat vuoden virallinen bakkanaali, jossa puretaan kasautuneet intohimot ja aggressiot. Sitten jaksaa taas pinnistellä kunnon kansalaisena seuraaviin juominkeihin saakka.

Kun mielenosoittajat äityvät rikkomaan ikkunoita, se on yleisen paheksunnan paikka.  Mutta kun asialla on ihan tavallinen kännikala – niin kuin useimmiten on laita – muuttuu särkyvä lasi harmilliseksi tapaukseksi, johon täytyy vain sopeutua.

”Teillä on kaikki niin hyvin järjestyksessä, että te ette tarvitse Jumalaa,” eräs ulkomaalainen tuttavani kuvaili Suomea.

Sen sanoessaan hän näytti surulliselta.

 

 (Kirjoitettu Aamulehdelle 3.1.2015)

9 thoughts on “Eikö Suomea kestä selvin päin?

  1. joo entäs me kummajaiset jotka eivät juo? Työterveys tarkastuksessa minulta on monesti kysytty että tiedäthän että sauna olut on alkoholi annos tai ruuan kanssa nautittu viini. Moni ihmettee juomattomuuttani ” oletko uskovainen?” vai entinen alkoholisti? kun vastaan että en niin porukka kyselee miksi en juo ja rupeaa tuputtamaan juominkeja. jos edes vähän joisit. olen teininä vetänyt ihan tarpeeksi monet lärvit tietääkseni mitä se minun seuraava aamuni on että ei maksa vaivaa ryypiskellä edes sitä yhtä. mutta yhteiskuntamme pitää minua outona kun en juo edes sitä sauna kaljaa tai ruokaviiniä.

  2. Kännillä tuodaan esiin pimeää puolta mikä kuuluu suomalaiseen kulttuuriin. Monille känni mahdollistaa korkeamman aggression tai äänenvoimakkuuden. Seurakulttuuri, jossa otetaan aitoa kontaktia muihin on korvautunut toikkaroinnilla, jonka tarkoitus ei välttämättä ole johtaa mihinkään sen kummempaan vaihtoon ihmisten välillä. Suomalaista kulttuuria liene lähes mahdoton puhdistaa alkoholihaitoista ellei lähdetä syvärakenteelliselle tasolle.

  3. ”Kaikki on niin jämptiä ja ojennuksessa, että sitä ei aina selvin päin kestä.”

    Siitä huolimatta väitän, että hyvä järjestys on huomattavasti helpompi kestää, kuin yleinen epäjärjestys. Kyllä järjestäytyneet olot ovat aina heikoille ja huono-osaisille varmempi turva, kuin jonkin asteinen anarkia.

    Tämähän se on monien ”vallankumousintoilijoiden” hellimä ajatus, että pistämällä hulinaksi yhteiskunnallisia oloja voitaisiin parhaiten ja nopeutetussa aikataulussa parantaa. Siinä vain unohdetaan, että anarkian oloissa vain ne harvat fyysisesti vahvat ja moraaliltaan rappeutuneet tyypit menestyvät. Heistä taas ei historian saatossa kertyneiden esimerkkien valossa ole johtamaan sekasortoon saatettua yhteiskuntaa ainakaan entistä parempaan kuntoon.

    Kuinka paljon enemmän päihdeongelmia Suomessa esiintyisikään, jos täällä kylmässä ja karussa Pohjolassa kaiken lisäksi yhteiskunnalliset toiminnotkin olisivat retuperällä? Ainakin omalla kohdalla riski altistumisesta alkoholin suurkuluttajaksi moninkertaistuisi.

  4. Taas lähtökota on se, että vika on jossain muussa. Ulkoistetaan vastuu, tällä kertaa sitten ihan koko yhteiskunnalle. Eiköhän jokainen ihminen voi halutessaan opetella suhtautumaan asioihin eri tavalla. Jos haluaa stressata ja suorittaa elämänsä ja purkaa niitä paineita sitten viinalla (ihan kuin tähänkään ei olisi muuta tapaa?) niin se on jokaisen ihan oma valinta, ei yhteiskunnan tai kenenkään muunkaan. Missä kohtaa vastuullisesta aikuisesta tulee henkisesti lapsi, joka ei osaa/pysty/halua kantaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan vaan se pitää ulkoistaa muille ja jos näin ei käy, ainakin syyttää kurjuudestaan ja käyttäytymismalleistaan muita?

  5. Me elämme selvinpäin ja kontrolloimme itse itseämme koko ajan. Sisäinen kontrollimme estää meitä jopa ajattelemasta vapautuneesti. Emme uskalla ottaa pienintäkään riskiä kasvojen menettämisen pelossa. Alkoholi vapauttaa tätä kontrollia. Säännöt, niin kirjoitetut, kuin kirjoittamattomatkin, tavat ja toisten ihmisten katseet eivät tunnu niin tärkeiltä, kun olemme humalassa. Alkoholi on ikäänkuin vastapaino kaikille normeille ja tietoisuudelle siitä minkälainen sinä et voi olla. Humalassa sitä uskoo itseensä, eikä piittaa sovinnaisuudesta. Selvinpäin ei tarjoudu tällaista mahdollisuutta. Olemme aina niin kipsissä. Ihmisillä pitäisi olla jokin muu keino vapautua, kuin alkoholi tai muut huumeet.

  6. ”Alkoholi on ikäänkuin vastapaino kaikille normeille ja tietoisuudelle siitä minkälainen sinä et voi olla. ”

    Eihän alkoholi vapauta ihmisiä olemaan sellaisia kuin he ovat. Alkoholi lisää kyllä mahdollisuuksia aggression lisäämisen ja lievästi myöskin ei-toivottujen tunteiden kitkemisen kanssa (sen varsinaisen kännin ajan). Suomalainen, perinteinen kadunmies ei selvinpäin pääse toteuttamaan eläimellistä puoltaan yhteiskunnallisista solidaarisuus- ja häveliäisyyssyistä, mutta juomalla se puoli tulee mahdolliseksi, sekä luvalliseksi, ainakin jos juominen tapahtuu vapaa päivää edeltävinä aattoöinä. Käytännössä ihmiset voisivat olla enemmän sellaisia kuin ovat selvinpäin, mutta ainahan se vaatii vastuunottoa ja kykyä perustella muille, miksi on sellainen kuin on. Siksi on helpompi roikkua stereotypioissa ja olettaa, että sillä tavoin kukaan ei tartu kauluksesta kiinni ja nosta seinälle.

  7. Säntillisyys ja viina on tosiaan paha yhdistelmä. Monet suomalaiset eivät suostu suomaan itselleen lomaa, ellei ole alkoholia alibina. Etenkin se on ongelma luovan työn tekijöille ja opiskelijoille, joilla on oikeastaan aina mahdollisuus tehdä töitä enemmän tai paremmin kellonajasta riippumatta.

    Pitäkää hyvät ihmiset vapaailta ilman viinaa, ei se väärin ole!

  8. Aiheuttaahan alkoholi muunkinlaisia reaktioita, kuin agressiivisuutta. Joku hiljainen alkaa puhumaan, joku hakee tytön tanssimaan, vaikka selvinpäin ’tietääkin’, että ei osaa tanssia. Joku ’laulutaidoton’ alkaa laulamaan. Ihminen kaipaa sosiaalisia ja muitakin kontakteja, sekä irtiottoa arkisesta itsekontrollista, joka tukahduttaa tunteitamme. Valitettavasti myös agressiiviset tunteet usein heräävät, kun nautimme alkoholia. Haluaako ’perinteinen suomalainen kadunmies’ olla vain eläimellinen ? Eli siis juuri sellainen kuin oikeasti onkin ? Tämä kyllä vaikuttaa aika stereotyyppiseltä ihmiskuvalta.

  9. ”vastapaino kaikille normeille ja tietoisuudelle siitä minkälainen sinä et voi olla.” Tämäkin on vaan sen henkilön omassa päässä oleva asia, ei sellainen asia joka oli ns. fakta. Rajoittimet omassa päässä tekevät juuri tämän ilmiön kun oletetaan sitä ja tätä ja et ”mun kuuluu elää näin kun muut haluavat ja ajattelevat näin”. Mites se mitä henkilö itse haluaa? Näitäkin asioita voi itsessään kehittää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *