20. 11 2014

Kirjallinen kysymys kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Kuntouttavalla työtoiminnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla parannetaan pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla sekä edistetään hänen mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen ja työ- ja elinkeinoviranomaisen tarjoamaan julkiseen työvoimapalveluun. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu työnhakijoille, jotka eivät työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön (189/2001).

Kuntouttava työtoiminta on lain mukaan toissijainen toimenpide suhteessa työvoimapalveluihin. Kuntouttava työtoiminta on järjestettävä, jos TE-toimiston arvion mukaan henkilölle ei ole tarjottavissa työtä kolmen kuukauden kuluessa aktivointisuunnitelman laatimisesta. Toisin kuin palkkatuetun työn kohdalla, kuntouttavasta työtoiminnosta ei makseta palkkaa eikä siten palkkatukea vaan kulukorvaus asiakkaalle työstä sekä valtion korvaus kunnalle kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakas on puolestaan velvoitettu osallistumaan työtoimintaan perusturvan menettämisen uhalla. Korvaukseksi vastikkeellisesta osallistumisesta hän saa yhdeksän euron korvauksen päivältä.

Vaikka laki kuntouttavasta työtoiminnasta toteaa yksiselitteisesti, ettei kuntouttavaa työtoimintaa saa hankkia yritykseltä ja työtoiminta on tarkoitettu työnhakijoille, jotka eivät työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi kykene palkkatyöhön, on kuntoutujien työpanosta myyty esimerkiksi Huittisten kunnassa yrityksille ja yksityishenkilöille muun muassa siivous-, kiinteistö- ja korjauspalvelujen muodossa. Sastamalan kunta puolestaan tienasi viime vuonna 120 000 euroa myymällä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden tekemiä tuotteita ja työpanosta. Kuntouttava työtoiminta syö näin markkinoita kilpailevalta yritystoiminnalta.

Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden määrä oli viime vuonna jo yli 25 000, mutta silti toiminnasta syntyvien tulojen suhteen ei ministeriön puolelta ole selkeää ohjeistusta ja toiminnan järjestämisen osalta kunnissa vallitsee epätietoisuus, kuka palveluja voi järjestää ja kenelle ne ovat suunnattu. On myös syytä kysyä, onko työtön oikean palvelun piirissä, jos tämä pystyy kuntoutumistarpeestaan huolimatta tekemään työtä, jonka tuloksella itse palvelu tuotetaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Toimivatko kunnat lainmukaisesti ostaessaan kuntouttavaa työtoimintaa yrityksiltä ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kuntouttavan työtoiminnan sääntöjen selkeyttämiseksi?

Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2014

Anna Kontula /vas

Aino-Kaisa Pekonen /vas

Peruspalveluministerin vastine:

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anna Kontulan /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 898/2014 vp:

Toimivatko kunnat lainmukaisesti ostaessaan kuntouttavaa työtoimintaa yrityksiltä ja

mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kuntouttavan työtoiminnan sääntöjen selkeyttämiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001). Sen mukaan kuntouttavalla työtoiminnalla tarkoitetaan kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle, ja jossa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä sovitaan aktivointisuunnitelmassa, jonka TE-toimisto, kunta ja asiakas tekevät yhdessä. Aktivointisuunnitelma on tehtävä, kun työtön on saanut työttömyyden takia työmarkkinatukea tai toimeentulotukea tietyn ajanjakson verran. Kyseessä ovat pääosin pitkään työttöminä olleet henkilöt.

Aktivointisuunnitelmaa laadittaessa on ensiksi selvitettävä mahdollisuus tarjota työtä tai julkisia työvoimapalveluja. Jos työ- ja elinkeinotoimisto arvioi, ettei henkilölle voida viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarjota työtä tai julkisia työvoimapalveluja, aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä kuntouttava työtoiminta. Jos kunta arvioi, ettei henkilö työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi välittömästi osallistua kuntouttavaan työtoimintaan, suunnitelman tulee sisältää erityislakien mukaisesti sellaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jotka parantavat hänen mahdollisuuksiaan osallistua myöhemmin kuntouttavaan työtoimintaan.

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain (710/1982) mukainen sosiaalipalvelu, jonka järjestää kunta. Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaan kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse tai hankkia sen muualta. Lain 6 pykälässä todetaan, että kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Tällä on haluttu turvata se, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanosta ei käytetä taloudellisen voiton tavoitteluun. Saman pykälän mukaan kunta vastaa siitä, että toiminta järjestetään tämän lain mukaisesti. Mikäli kunta hankkii kuntouttavaa työtoimintaa yritykseltä, se ei toimi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisesti.

Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle henkilölle maksetaan päiväkohtaista korvausta joko työmarkkinatuesta (kulukorvaus) tai toimeentulotuesta (toimintaraha). Korvauksen määrä on 9 euroa osallistumispäivältä. Lisäksi henkilöllä on oikeus saada korvaus kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta aiheutuvista matkakustannuksista toimeentulotuesta.

Työtön voi menettää oikeutensa työttömyysetuuteen tai hänen saamaansa toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa, jos hän kieltäytyy aktiivisuunnitelman tekemisestä tai tarkistamisesta tai kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta tai keskeyttää sen ilman pätevää syytä. Toimeentulotuen perusosan alentaminen voidaan tehdä vain siten, ettei se vaaranna kyseisen henkilön ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen työllistymistä edistäväksi monialaiseksi yhteispalveluksi (HE 183/2014), johon sisältyy esitys kuntouttavan työtoiminnan lain muuttamiseksi. Esityksen mukaan aktivointisuunnitelmaan tulisi sisältyä kuntouttava työtoiminta tai henkilön työ- ja toimintakykyä parantavia sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja silloin, kun työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja henkilö yhdessä arvioivat, että henkilö ei työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Muutoksella halutaan korostaa kuntouttavan työtoiminnan kuntoutuksellista luonnetta ja kohdentaa se niihin työttömiin, jotka kuntoutusta tarvitsevat. Lakimuutos tulisi voimaan 1.1.2015.

Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevaa toimintaa selvittänyt työryhmä jätti loppuraporttinsa peruspalveluministerille 23.10.2014 (STM raportteja ja muistioita 2014:32). Työryhmän tehtävänä oli miettiä sosiaalihuollon tehtävää sekä työllistymisen tukemisessa ja että osallisuuden tukemisessa silloin, kun työllistyminen ei ole mahdollista. Työryhmä esittää sosiaalihuollon lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamista siten, että vaikeasti työllistyvät henkilöt saisivat tarvitsemansa tuen nykyistä aiemmin ja perustuen yksilölliseen tuen tarpeeseen. Palveluiden kuntoutuksellisuutta vahvistettaisiin ja kokonaisvaltaista ja moniammatillista tukea asiakkaille lisättäisiin. Kuntoutuksen osana suoritettavien työtehtävien teosta säädettäisiin nykyistä tarkemmin, jotta varmistettaisiin asiakkaiden oikeudenmukainen kohtelu ja jotta toiminnalla ei korvattaisi työ- tai virkasuhteista työtä tai vääristettäisi kilpailua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sähköistä kuntouttavan työtoiminnan käsikirjaa. Se on tarkoitettu kuntouttavan työtoiminnan järjestäjille ja toteuttajille. Käsikirja tukee kuntia kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisessa lain edellyttämällä tavalla. Käsikirjaa päivitetään säännöllisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriö lähettää joulukuussa 2014 kuntiin infokirjeen koskien kuntouttavan työtoiminnan lakiin vuoden 2015 alussa tulevia muutoksia. Infokirjeessä tullaan korostamaan kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä lain edellyttämällä tavalla. Kirje lähetetään tiedoksi myös sosiaalihuollon ohjauksesta ja valvonnasta vastaaville aluehallintovirastoille sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ja työ- ja elinkeinotoimistoille.

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

20 thoughts on “Kirjallinen kysymys kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä

  1. Olen itse tehnyt kuntouttavaa työtoimintaa.kun puhutaan harmaasta taloudesta,eikö harmaata taloutta ole myös se,kun työllistetään työtön 9e päivässä,työnantaja saa enemmän kun työllistetty.Itse kun olin viimeeksi,työnantja sai minusta 10,10e päivältä.Ihmettelen miksi maksetaan työnantajalle.:?eikö riitä,saa ilmaista työvoimaa.Nekin rahat mitkä työnantajalle maksetaan,säästyisi muualle.

  2. Pahimmassa tapauksessa välikysymys johtaa taas uuteen lainsäädäntöön, joka luo taas uusia porsaanreikiä jo valmiiksi reikäiseen työmarkkinoiden todellisuuteen. Nyt pitäisi tehdä sosiaaliturvan täysremontti ja poistaa kokonaan kuntouttavan työtoiminnan kaltaisen nöyryyttämisen muodot. Kyllä ihmiset töitä osaavat tehdä jos heille annetaan siihen mahdollisuus.

  3. Vasemmistoliitolla aika hehkuttaa perustulon puolesta. Se pitäis tajuta jo AY-jäärienkin taholla, kaikkien.

    Täystyöllisyys on kansallissosialistien ja muiden romantikkojen märkä päiväuni.

    Jos näitä kommentteja sitten joku ylipäätään lukee täällä..

    t. Pönni

  4. Kuntouttava työtoiminta on vitsi, jotku siitä hyötyy mutta kuntoutteva ei.
    Vai oliko tämä Risikon tarkoituskin että kuntoutettavista tulee kuntoitettavia
    kuntoituksen jälkeen.

  5. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta on sinänsä ihan selkeä. Ongelma on siinä, että kukaan ei valvo sen noudattamista. Kunnat valvovat, että työttömät noudattavat lakia pilkulleen ja ylikin karenssin uhalla. Kuntia taas ei valvo mikään taho. Kunnat saavat räikeästi ja vapaasti rikkoa lain määräyksiä ja toimia sen tarkoitusta vastaan.

  6. Toivottavasti keskustelun keskiössä ovat myös kuntien perustamat yritykset, jotka toimivat palkattomien työttömien kustannuksella. Näitä yrityksiä ja hankesuunnitelmia laaditaan juuri parhaillaan monissa kunnissa. Meno on hillitöntä.

    http://paatokset.vantaa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epjattn_tweb.htm?502967
    Liite 3: Pesulapalvelut Reeli – Liiketoimintasuunnitelma

    Perusidea siis Vantaalla on, että kuntapäättäjät ovat keksineet omasta mielestään aivan loistavan idean: perustetaan matalapalkka-alan yrityksiä, joihin pakotetaan pitkäaikaistyöttömät ilmaiseen työhön.
    Kuntien työllistämisvelvoitteet kasvavat vuoden 2015 alusta ja näin kunnat siis säästävät reippaasti. Aivan liian hyvä idea, olla käyttämättä hyväksi sitä. Todennäköisesti muutkin kunnat alkavat suunnittelemaan erilaisia hankkeita palkattomilla työttömillä toimiviin yrityksiin ympäri Suomea.

    Kunnan täytyy huomioida muutama lainopillinen asia:
    ”Mikäli pesula käynnistetään sosiaalisena yrityksenä, joudutaan noudattamaan laissa määriteltyjä reunaehtoja. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat eivät voi sijoittua sosiaaliseen yritykseen.” (Jälkimmäinen lause oli korostettu suunnitelmassa.)
    ”Organisatorisesti pesula kuuluu työhönvalmennuspäällikön alaisuuteen”

    Pesulapalvelu ei siis tule olemaan sosiaalinen yritys, koska muuten sinne ei voi pakottaa työttömiä kuntouttavaan toimintaan. Jos Reeli ei saa olla sosiaalinen yritys, niin mikä sen muoto sitten tulee olemaan? En nyt ymmärrä.
    ”Koska työ pesulassa vastaa tuotantotavoitteiden, aikataulutuksen ja vastuutuksien
    puolesta pitkälti työtä avoimilla markkinoilla toimivassa yrityksessä, on perusteltua uskoa, että työ antaa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille hyvät mahdollisuudet kehittyä ja päästä eteenpäin omalla työpolullaan.”
    Niin vastaa ja siksi onkin perusteltua kysyä, onko tämä lainmukaista toimintaa, tai lain hengen mukaista toimintaa?
    ”Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä.” (6 §, Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen).

    Voiko kuntouttavaan työtoimintaan laittaa vuorotyötoimintaa?
    ”Pesulan 828,5 m2 tilat on mitoitettu siten, että siellä voi palkattujen työntekijöiden lisäksi toimia 8-10 kuntouttavan työtoiminnan asiakasta. Mikäli asiakkaat työskentelevät kahdessa vuorossa, nousee lukumäärä 16 -20 asiakkaaseen päivittäin.”
    Kuka ottaa vastuun jos kuntoutusvelvoitteella olevalle asiakkaalle tapahtuu ”työtoimintatapaturma”? Sairasloma kun myös katkaisee automaattisesti työmarkkinatuen.

    ”Kuntouttavan työtoiminnan jakson jälkeen käytettävissä on vielä palkkatukityöjakso johon liitetään aktiivinen työvalmentajan tuki.
    Pääsääntöisesti pesulassa työskennelleille kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille
    haetaan palkkatukipaikat kaupungin muista yksiköistä tai suoraan yksityisiltä
    työmarkkinoilta. Realistinen työllistymistavoite lienee noin 15-20%.”
    Kuka valvoo, miten tavoitteet onnistuvat? Yritys toimii samoilla työmarkkinoilla loputtoman ilmaisen työvoiman kanssa, eikä sillä ole tarkoitus kuitenkaan työllistää työtoiminnan asiakkaita.

    Liiketoimintasuunnitelma pitää väsätä niin, että se näyttää siltä, kuin yritys perustettaisiin työttömien tilannetta parantamaan.
    Arvoina ”Toimintoihin osallistuvien henkilöiden työelämätaitojen, myönteisen asenteen sekä motivaation työllistymistä kohtaan systemaattinen kehittäminen.”
    Viestinnästä: ”Uudenlaisen pesulapalvelun lanseeraaminen kiinnostaa viestimiä ja kuntalaisia, ja palvelu tulee tuomaan kaupungille myönteistä medianäkyvyyttä.”

    Miten näihin epäkohtiin vastataan, vai vastataanko ollenkaan? Toivottavasti asia käsitellään julkisesti.

  7. Voisihan nuo tiedot lähettää myös työttömien yms. yhdistyksille.
    Ministeri lähettää ”kaikille muille” – eikö työttömiäkin pidä informoida?

  8. HE 183/2014 on hyväksytty 15.12.2014.
    Siellä on todella outoja ja vaarallisia juttuja mukana – mm. työttömien tietojen vaihto kaikkien instanssien kesken minkään salassapitovelvollisuuden estämättä.
    Suunnitelmien välin maksimiksi laitettu 6kk, mikä ei edes nykytilanteessa ole mahdollista – saati sitten järkevää.

    1. Hei, kannattaa lukea työ- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö kyseisestä laista. Prosessihan menee niin, että mitään lakiesitystä ei hyväksytä sellaisenaan, vaan valiokunnan mietinnön pohjalta – ja tässä mietinnössä esitetään mm. tiukennuksia tietosuojaan.

  9. 11 § [Työvoiman palvelukeskuksen] asiakastietojen salassapito ja salassapitovelvoitteesta poikkeaminen. Tarkoittaa työttömän asiakastietojen salassapito velvollisuuden poistaminen kaikilta niiltä tahoilta, jotka ovat osallisena työttömän monialaisen yhteispalvelun toiminnassa.
    Tämä heikentää työttömien oikeusturvaa oleellisesti. Keiden muiden täysijärkisten kansalaisten yksityisiä tietoja saa ilman lupaa jakaa eteenpäin tässä yhteiskunnassa? Aivan käsittämätönta!

  10. HE 183/2014 – Työttömiltä vietiin sitten perustuslaillinen yksityisyyden suoja noin vain ilman perustuslain säätämisjärjestystä.

    Yks jos toinenkin kunta hankkii kuntouttavaa työtoimintaa yritykseltä. Vielä useampi kunta myy itse tai säätiöiden kautta kuntoutettavien työpanosta yrityksille tarjoamalla alihankitatöitä. Asia ei millään kirjeellä korjaannu. Tarvitaan konkreettinen sanktion uhka. ”Karenssia” myös kunnille.

  11. tampereen syke pistää kuntoutavassa työtoiminassa olevat
    korjaamaan kaupunkin puiston penkkejä hiontaa maalausta jopa uusien penkkien tekemistä ja niitä penkkejä on satoja siinä pihassa eikö niiden korjaaminen ole oikeaa työtä
    työtä josta joskus on maksettu palkaa
    nyt se säästöjen huumassa siiretty kuntoutavien palkatonta työtä tekevien tehtäväksi
    miksi
    no jokainen päätelköön itse

  12. huolestutavampaa on se
    onko ne kaupunkin työntekijät irtisanottu jotka teki tota korjaushommaa
    palkalisessa työsuhteessa

    tän konkelon takia
    eli onko kuntoutava työtoiminta korvannut ne oikea työsuhtee
    mun mielestä on
    eikä tää todelakaan rajoitu vain tähän tapaukseen tai työtehtäviin

  13. Olen kyllä lukenut sen. (TyVM 12/2014vp)

    Valiokunta korostaa, että työtöntä koskevia arkaluonteisia ja salassa pidettäviä tietoja saavat käsitellä vain tietoja kulloisessakin tilanteessa tarvitsevat virkailijat ja että tietoja käsitellään vain siltä osin kuin se on palvelun tarjoamiseksi tarpeellista.

    On yhtä kuin tyhjä arpa tämäkin kohta.

    Valiokunta ehdottaa 3 momenttia muutettavaksi siten, että asiakasrekisterin käyttö edellyttää ehdotetussa laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamisen ja palvelun tarjoamisen perusteella myönnettyä rekisterin käyttöoikeutta. Rekisterin käyttöoikeus myönnetään vain niille yhteispalveluun osallistuvien tahojen palveluksessa oleville henkilöille, jotka hoitavat ehdotetussa laissa säädettyjä tehtäviä. Muilla kuin edellä mainituilla kunnassa, Kansaneläkelaitoksessa tai työ- ja elinkeinotoimistoissa työskentelevillä henkilöillä rekisterin käyttöoikeutta ei siten ole.

    Lisäksi valiokunta ehdottaa, että momentista poistetaan sana ”salassapitosäännöksen estämättä” 9 §:n 3 momentin ja 11 §:n 2 momentin välisen suhteen selkeyttämiseksi. Tällöin 9 §:n 3 momentti sääntelee ehdotettua selkeämmin yhteisen asiakasrekisterin käyttöön oikeutettujen piiriä ja 11 § 2 momentti monialaista yhteispalvelua toteuttavien viranomaisten oikeutta vaihtaa yhteispalvelujen järjestämiseksi välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja ilman työttömän suostumusta.”

    Edelleen tässä säilyy se pointti, että henkilön itsensä suostumusta ei enää tarvita eikä kysellä edes ensimmäisellä kerralla, vaan tiedot kulkevat joka tapauksessa.

    ”tehtävien hoitamiseksi 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuja työtöntä koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä palvelun järjestämiseksi työttömälle.”

    Mitähän ne tiedot ovat, yksilöidäänkö missään? Vai se koko kuntouttavan käsikirjan litania, ts. henkilöhistoria kokonaisuudessaan?

    Entäs sellainen henkilö, joka ei halua tietojensa lähtevän näiden myötä lentoon?
    Joutuu välittömästi ennen 1.1.2015 ”irtisanoutumaan” kela/te-toimiston listoilta ja olemaan ilman työttömyyskorvausta/työmarkkinatukea? Näinkö on?

    1. Äänestytin tämän tietosuoja-asian perustuslakivaliokunnassa. En saanut kannatusta mistään muusta puolueesta, joten hävisin. Työ- ja tasa-arvovaliokunnassa onnistuin kuitenkin saamaan velvoitteen siitä, että järjestelmään jää jälki joka kerta kun tietoja katsotaan – tämä on mielestäni tärkeä lisäys, koska se antaa sekä yksilölle itselleen että valvovalle viranomaiselle mahdollisuuden arvioida jälkikäteen, että tiedonsaantioikeuksia ei ole väärinkäytetty.

      Tätä parempaan ei yksi edustaja enemmistödemokratiassa pysty. Kansa on valinnut porvarienemmistöisen eduskunnan, joten se nyt saa sitten porvaripolitiikkaa.

  14. Kiitos sinulle Anna!

    Konkreettinen kysymys, miten työttömällä on mahdollisuus arvioida, että tiedonsaantioikeuksia ei ole väärinkäytetty? Kuka arvioi?
    Mikä instanssi valvoo tätä? Kuinka omat rekisteritiedot saa? Aion tarkastuttaa tietosuojani joka palaverin jälkeen, kuka tietojani katsoo ja toivottavasti myös muut työttömät käyttävät tätä oikeutta.
    Tämä tulee kasvattamaan byrokratiaa huimasti, mutta nähtävästi kun puhutaan työttömien oikeuksien heikentämisestä, valtiolla on rahaa mihin vaan.

    Miten tietosuojavaltuutettu on kommentoinut asiaa?

  15. Jotenkin aika saivartelua tällainen kunnan pesuloiden kritiikki.

    Keskustelua pitäisi käydä itse asiasta.Mikä on yksilön vastuu omasta toimeentulosta, tai edes mahdollisuudesta siihen (opiskella)? Entäs mikä on sitten yhteiskunnan vastuu työllisyyden hoidosta? (Irvokasta että työllisyyden hoidolla tarkoitetaan työttömien hoitamista (kuntouttava työtoiminta),eikä työllisyyden ehtojen parantamista)

    Kaikki poliitikot vasemmisto mukaanlukien hyväksyy nykyisen markkinatalouden työllisyyden hoitajana.Tai no on meillä nämä välityömarkkinat sosiaalisine yrityksineen ja kuntouttavine työtoimintoineen. Kysymyshän on loppujen lopuksi siitä että työmarkkinoilla ei ole tarvetta koko työikäiselle väestölle, tai työikäinen väestö ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Mitä tehdä?

    Annetaanko ihmisten itse päättää lähteäkö ’töihin’ vai jäädä kotiin? Vai ’pakotetaano’ ihmiset opiskelemaan ja tekemään työtä (vastikkeellinen sos.turva) Muutetaanko työmarkkinoita vastaamaan ihmisten kykyjä ja osaamista?

  16. Hyvinvointiyhteiskunnan sortuminen on edessä, jos todellakin kansalaisilla on pääasiassa oikeuksia, mutta ei velvollisuuksia yhteiskunnan sisällä muita toimijoita kohtaan. Yhteiskunnallisen rahan saaminen ilman työvelvoitetta ei ole oikeudenmukaista ketään kohtaan, jotka hoitavat velvoitteensa. Vastikkeeton päiväraha pitäisi poistaa, koska ihmisistä ei saa tehdä kerjäläistä. Jokaisen ihmisen on saatava olla tärkeä eli hyödyllinen yhteisössämme. Vastikkeeton taloudellinen etu romuttaa ihmisarvon ja jakaa ihmiset hyviin ja huonoihin. Jos työttömyyskorvausta saavalta ei edellytetä työpanosta, maksatetaan yhteiselo muilla sitäkin rankemmin. Sellainen yhteiskunnallinen tuki kuitenkin kuuluu asiaan, jossa ihminen nostetaan takaisin omavastuuseen. Tällä hetkellä juuri yritykset tuovat elintasoa ja toimeentuloa paikkakunnille. T. Johannes

  17. Yrityksiä yhdityksiä,tuetaan rahallisesti ottamaan pitkäaikaistyöttömiä.Muka työllistämään tai kuntoutumaan.
    Työttömät varmasti.pysyvät työttöminä kun yritykset keplottelevat ilmaistyöttömiä kierrättämällä .

    Ensimmäisenä kysytään oletko tukikelpoinen jos et ,et työtä saa.Jos olet.saat 6kk:n työn tai 9euroa päivässä+ työttömyyskorvauksen,jonka valtio=veronmaksaja maksaa.Ei kyseinen Jeesusteleva Sosiaalinen yhdistys/yritys
    Mitä nämä yritykset lupaavat vastineeksi?Työllistää? EHEI EI HELVETISSÄ KANNATA,Kun saa seuraavan ilmaistyötekijän.
    Nämä sosiaaliset.yritykset ovat loisia verovarojen väärinkäyttäjiä.tekevät valtiolle varmaa työttömyyttä koska aina löytyy sruraava ilmainen kuntoutettava tai palkkatukilainen.
    Rikollistatoimintaa muistuttaa.
    Olenkin miettinyt pitäisikö perustaa sosiaalinen loisyritys jossa voin ilmaistyöntekiöiden turvin tehdä tulosta ja saada lisäksi vation ja euroopan tukia.
    Muka työllistää eli oikeasti työttömyyttää.
    KETÄÄN EI.KOSKAAN PALKATA.PIDETÄÄN TYÖTTÖMINÄ EDELLEEN.TUEN SIIS TYÖTTÖMYYDEN SÄILYMISTÄ VALTION/VERONMAKSAJIEN RAHOIN.
    Saan vielä tuntea olevani hyväntekijänä.kun kuntoutan ja tukityöllistän .
    Tai voisin ottaa kotiini ilmaisen siivoajan jos valtio kerran maksaa sen kuntoutettavan.
    Voisin luvata ehkä joskus palkkaavani oikeasti vaikken oikeasti aio ,sillä aina löytyy joku uusi joka tekee lainpakosta ilmaistyötä
    .
    9:llä eurolla. 3kk sopimus kerrallaan joka jatkuu kuukauden.Kunta saa em.9 euron työorjasta n.30 euroa, päivä ja samalla välttyy sakoilta.
    Hihheliheijaa huomentaja Suomi hyvin pyyhkii.
    TYÖSSÄKÄYVÄT SYYLLISTÄVÄT TYÖTTÖMIÄ,Vaikka katse pitäisi olla loisyrityksiin,jotka aiheuttavat työttömyyttä kun lain puitteissa saavat ilmaistyövoimaa veronmaksajien rahoin.olisin mielummin vaikka 4h normipalkalla töissä kuin ilmaisorjana loisyritysten tukijana,jotka lisäävät työttömyyden säilymistä.
    Porvareiden kaksinaismoralismia parhaimmillaan

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *