04. 11 2014

Vapaa opiskeluoikeus on kansallinen voimavara

Arvoisa puhemies,

Oli aika, jolloin Suomi arvosti sivistystä. Poliitikot oikealta vasemmalle, sivistysporvareista valistussosialisteihin, työskentelivät ahkerasti sen eteen, että jokaisella tässä maassa olisi mahdollisuus opiskella.

Ja kansalaiset tarttuivat tilaisuuteen. Verraten lyhyessä ajassa lähes lukutaidottomasta kansasta tuli yksi maailman koulutetuimpia. Virallisten tutkintojärjestelmien rinnalla kukoisti vapaa sivistystyö, joka avasi koulutuspolkuja erityisesti työväenluokalle. Sitä täydensi kattava kirjastoverkko.

Koulutus nähtiin pienen kansakunnan tienä vaurauteen, kun kaikki lahjakkuus saatiin käyttöön. Koulutuksella kuitenkin oli myös itseisarvo: ihmisiä kannustettiin opiskelemaan ja sivistys nähtiin osana hyvää elämää. Koulutusta kunnioitettiin ja useamman tutkinnon suorittamista pidettiin erityisenä meriittinä.

Sitten tapahtui jotain. Yhtäkkiä ihanteet sivistyksestä ja koulutuksen laaja-alaisuudesta katosivat jonnekin. Muu kuin työelämän tarpeista lähtevä koulutus alettiin nähdä rahan haaskauksena ja useamman tutkinnon suorittaminen lähes toisten rahoilla loisimisena. Yliopistojen vapaa opiskeluoikeus ja tutkintojen laajuudesta johtuva opiskeluaikojen pituus olikin äkkiä ongelma, eikä enää kansallinen voimavara.

Nyt keskustelussa oleva esitys opintotuen rajoittamista vain ensimmäiseen tutkintoon on osa prosessia, jossa opintoaikoja on lyhennetty, koulutusalalta toiselle siirtymistä vaikeutettu ja vapaan sivistystyön rahoitusta leikattu. Kaikki tämä tapahtuu tilanteessa, jossa koko työuran tekeminen samassa ammatissa on epätodennäköisempää kuin koskaan aikaisemmin ja uusi talous korostaa laaja-alaisen osaamisen merkitystä.

Arvoisa puhemies,

Korkeakoulu ei voi olla tehdas, jossa vain tuotetaan bulkkituotantona tiukasti rajattuja ammattilaisia työelämän senhetkisiin tarpeisiin. Tällainen ajattelu ei tuhoa vain korkeakoululaitosta, vaan myös taloutemme perustan.

Putkessa voi katsoa vain eteenpäin. Uutta synnytetään siellä, missä ihmisillä on tilaa katsoa myös sivuille, missä asiat ja teemat kohtaavat uudella tavalla.

Useimmat merkittävistä innovaatioista syntyvät eri alojen risteyksissä. Sosiologian nousu mullisti aikanaan suomalaisen historiankirjoituksen ja sitä kautta kuvamme menneisyydestä. Uusi mielikuvateollisuus edellyttää teknisen osaamisen lisäksi sellaista merkitysten ja symbolien ymmärrystä, jota opetetaan esimerkiksi kirjallisuustieteissä. Lääketiede ei pysäytä ebola-virusta ilman yhteisöjen käyttäytymistieteiden osaamista.

Useamman tutkinnon suorittaneet ihmiset ovat siltoja, joita pitkin nämä luovuuden ja edistyksen kannalta välttämättömät kohtaamiset tulevat mahdollisiksi. Siksi ihmisiä pitäisi rohkaista useampaan tutkintoon, ei rangaista siitä. On muistettava, että opintoraha on pienempi kuin työttömyysturva tai edes toimeentulotuki – kukaan tuskin ryhtyy opiskelemaan opintorahan tarjoaman niukan toimeentulon takia.

Arvoisa puhemies,

Mikäli Suomi aikoo menestyä, taloudellisesti ja sivistyksellisesti, on sen löydettävä jälleen koulutuksen itseisarvo. Nyt valitun tien päässä meitä odottaa vain köyhyys ja barbarismi.

Puheeni täysistunnossa 4.11.2014 koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta. Esitys kokonaisuudessaan HE 210/2014 vp.

2 thoughts on “Vapaa opiskeluoikeus on kansallinen voimavara

  1. Kun mullistus sivistysyliopiston tuhoamiseksi muutama vuosi sitten alkoi, luulin puhetta huonoksi vitsiksi. Nyt uusi talouselämästä lähtevä suhtautuminen opiskeluun ja tutkimukseen alkaa olla vakiintunutta todellisuutta. Hyvä, että joku vielä muistuttaa mihin menestyksemme kansakuntana osaltaan perustuu. Sitä perustaa ei pitäisi murtaa.

  2. Täydellinen sivistyksen ja koulutuksen puolustuspuhe! Bonuspisteet kirjallisuustieteen mainitsemisesta entiseltä kirjallisuudenopiskelijalta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *