04. 10 2014

Eläkeläiset – enemmän kuin kuluerä

Työmarkkinaosapuolet pääsivät vihdoin sopimukseen eläkeiän nostosta. Ratkaisua on perusteltu kestävyysvajeella: kun ihmiset elävät pidempään ja terveempinä, paisuu eläkeläisten joukko suhteessa työikäisiin.

Sukupuolten ja yhteiskuntaluokkien väliset erot elinajanodotteessa ja terveydentilassa ovat Suomessa kuitenkin huomattavia. Niinpä se, mikä on yhdelle kohtuullista, on toiselle aivan liikaa. Eläkepäätöksen perustelut kuulostavat varmasti oudoilta esimerkiksi rakennusmiehestä, jolla on vain 20 prosentin todennäköisyys jaksaa töissä edes nykyiseen eläkeikään. Rakennusalan pirstaleisten työurien vuoksi vain harva saa täyteen 38 työvuoden ehdon, joka oikeuttaisi varhaisempaan eläköitymiseen.

Kuka eläkeiästä sitten päätti? No, tietysti se solmioporukka, jolla itsellään on hyvät edellytykset jatkaa kevyen fyysisen rasituksen ja huomattavan autonomian töissä verraten myöhään, mutta jotka eivät silti sitä tee. Turun sanomien tekemien selvitysten mukaan sekä yritysjohtajat että ammattiyhdistysjohtajat jäävät eläkkeelle keskimäärin 60-vuotiaina. Toisin kuin duunarien kohdalla, päättäjien varhaisen eläköitymisen perusteena on useammin työsuhde-etu kuin terveydentila.

Seuraavaksi eläkeiän nosto menee eduskuntaan. Senioriteettiperiaatteen vuoksi ryhmiä ja valiokuntia johtavat siellä pääosin virkaiältään vanhemmat kansanedustajat, joilla on oikeus jäädä eläkkeelle milloin haluavat. Meillä vuoden 2011 vaaleissa taloon tulleilla ei enää näin huoletonta ole, mutta malliin on edelleen jätetty optio 60 vuoden eläkeiästä.

Varmin ja kivuttomin konsti todellisen eläköitymisiän nostamiseksi olisi työterveyshuollon tasoisten terveyspalvelujen ulottaminen koko väestöön. Jos tähän lisättäisiin eläköitymisen yläikärajan poisto ja suurten eläkkeiden katto, päästäisiin jo aika lähelle viimeviikkoisen päätöksen tavoitteita.

Eri asia sitten on, minkä verran eläkeiästä ylipäätään pitää olla huolissaan. Koko ongelma kun perustuu virheelliseen oletukseen vanhuudesta yhteiskunnan vapaavuorona. Oikeastihan se menee niin, että ilman reippaiden eläkeläisten pyyteetöntä työtä järjestöissä tai omaistensa eteen, olisi meidän kaikkien elämä paljon rankempaa.

 

(Kirjoitettu Lehtiyhtymälle 4.10.2014)

One thought on “Eläkeläiset – enemmän kuin kuluerä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *