19. 04 2014

Juurettomat

Ihmisellä pitää olla juuret. Sellainen kotiseutu ja yhteisö, jossa asiat ovat hyvin ja jonne maailmalta sitten kaivataan. Ilman juuria ihminen on juureton, ei-mistään kotoisin.

Maatalousyhteiskuntaan palautuva maailmankuvamme pitää selvänä, että ihminen syntyy johonkin maantieteellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti selkeään pisteeseen, joka sitten on hänen paikkansa maailmankaikkeudessa. Jo sanan kulttuuri etymologia viittaa maahan ja maanviljelyyn.

Tilanteesta riippuen voidaan juurilla viitata kylään, maakuntaan tai kansallisvaltioon. Aina kyse on kuitenkin historiasta, joka on yhtä aikaa paikka ja yhteisö. Niin kuin kartoissa, joissa musta viiva erottaa eri värein merkittyjä valtioita toisistaan ja joilla kuvataan maantieteellisten alueiden lisäksi myös kansoja ja kulttuureita. Saksassa asuvat saksalaiset, italiassa italialaiset ja niin edelleen.

Tämä valtioiden, ihmisten ja kulttuurien yhteys ei tietenkään ole samalla tapaa ”totta” kuin karttaan merkitty joki tai tunturi. Todellisuudessa ihmisten maailma on melkoisen sekavaa – ei ole olemassa mitään selkeitä rajoja, joissa yksi kulttuuri loppuisi ja toinen alkaisi. Naapurit tapaavat avioitua yli valtiorajojen ja monet kansat ovat hajautuneet ympäri maailmaa. Valtioiden rajaviivakin on sopimuskysymys.

Puhe juurista on kuin leikki, jossa maailman monimutkaisuuteen kyllästyneet ihmiset ovat yhdessä tuumiin päättäneet kuvitella todellisuuden vähän yksinkertaisemmaksi. Eikä siinä mitään pahaa ole, päinvastoin voi tieto kotiseudusta antaa turvaa ja merkitystä.

Ongelmia syntyy vasta, kun joku ei halua tai voi osallistua leikkiin. Kun joku ei asianmukaisesti kaipaa kotiin tai lähtee vaikkapa leveämmän leivän tähden.

Silloin ”juurettomuudella” viitataan epävakaaseen tai jopa moraalisesti arveluttavaan käyttäytymiseen. ”Juuriltaan irti revitty” taas kuvaa ihmistä, joka väärään paikkaan joutuneena riutuu kuin leikkokukat maljakossa. Siirtolaisuuden myötä voivat kokonaiset kulttuurit kulkeutua vääriin paikkoihin, jolloin ne helposti mielletään uhaksi sovitulle järjestykselle.

Silloin yhdistävästä ja voimauttavasta kotiseutuaatteesta voikin tulla leimaamisen ja ulossulkemisen väline.

 

(Kirjoitettu Lehtiyhtymälle 19.4.2014)

One thought on “Juurettomat

  1. Anna, kun minä kävin kauan sitten koulua, siellä opetettiin että Afrikassa menee huonosti, kun valkoinen mies piirsi valtioiden rajat siitä riippumatta, miten menivät heimojen ja kansojen asuinalueet. Minusta siinä oli järkeä, ja samaa on kirjassaan Vankilapäiväkirja sanonut Ken Saro-Wiva:

    Neuvostoliitossa havaitsin monikansallisen valtion kuolinkamppailun alkaneen, kun eri etnisiä ryhmiä ei enää kyetty pitämään yhdessä väkipakolla. Hajoaminen oli jo käynnissä vieraillessani siellä vuonna 1990 ja olin vakuuttunut, että maa oli menossa kohti loppuaan. Tulkkini ja oppaani, kaikki nuoria ihmisiä, vahvistivat näkemykseni. Historia on osoittanut, että monikansalliset valtiot kulkevat kohti etnisten ryhmien valtioliittoja. Neuvostoliitto ja Jugoslavia käyvät tästä esimerkkeinä.

    Mitä sinä olet mieltä tuosta? Onko jotain sellaista uutta kehitetty Auringon alla, että vanhat käsitykset ovat perusteellisesti muuttuneet päälaelleen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *