05. 10 2013

Talous nousuun massatyöttömyydellä?

Työvoiman tarjonta. Se on politiikan uusi voimasana. Kesän jälkeen vaatimus ”työurien pidentämisestä” on vähän kuin huomaamatta saanut väistyä ”työvoiman tarjonnan lisäämisen” tieltä.

Taustalla on huomio, että työvoiman tarjonnan kasvu johtaa yleensä talouden vilkastumiseen. Kun työmarkkinoilla on paljon ihmisiä ilman tointa, heillä on taipumusta ideoida erilaista puuhaa. Varsinkin, jos leipä on kekseliäisyydestä kiinni.

Suomen sakkaavan talouden uskotaan siis lähtevän taas virtaamaan näiden ihmisten toimeliaisuudella. Siksi valtiokonetta viritellään sieltä täältä – lukuisilla pikku muutoksilla vanhempainvapaisiin, pääsykoejärjestelmiin, opintotukeen, eläkkeisiin ja niin edelleen. Jotta kansasta saataisiin irti vielä muutama työ(ttömyys)kuukausi.

Osa työvoiman tarjonnan nimeen tehdyistä uudistuksista on järkeviä muutenkin. Esimerkiksi osa-aikaisen työnteon helpottaminen ei varmasti ole pois keneltäkään, mutta helpottaa kyllä monen elämänhallintaa tässä sirkuksessa nimeltä yhteiskunta. On jo korkea aika päivittää tukijärjestelmät prekaarille aikakaudelle.

Kansantalouden pelastussuunnitelmassa on kuitenkin yksi ongelma. Nimittäin se, että työvoiman tarjonta ei vaikuta vain taloudellisen toimeliaisuuden määrään, vaan myös sen laatuun. Kun markkinoilla on huomattavasti enemmän työttömiä kuin työpaikkoja, heikkenee työntekijöiden neuvotteluasemaa. Tämä puolestaan painaa alas palkkoja ja muita työehtoja.

Ilmiö näkyy Suomessa erityisesti siirtolaisten työmarkkinoilla: ilman sosiaaliturvaa, ay-liikettä ja tasavertaisia työllistymismahdollisuuksia jääneet ihmiset tekevät kaikkein raskaimpia töitä kaikkein pienimmillä palkoilla.

Jos työvoiman tarjontaa nyt hilataan ylös ja sosiaaliturvan vastikkeellisuus samaan aikaan lisääntyy, pääsee kantaväestökin yhä laajemmin vähitellen halpatyömarkkinoille. Tien päässä on 1900-luvun alusta tuttu tilanne, kun väestön enemmistö ei ulottunut säälliseen toimeentuloon kovallakaan työllä.

Vaikka työvoiman tarjonta saattaa olla tehokas resepti, olisi viisasta kysellä myös lääkkeen sivuvaikutusten perään – että emme epähuomiossa tulisi palauttaneeksi pohjolaan työtätekevää köyhälistöä.

 

(Kirjoitettu Lehtiyhtymälle 5.10.2013)

3 thoughts on “Talous nousuun massatyöttömyydellä?

  1. Globaalissa maailmassa on hyvin rajoitetusti tilaa työttömien taloudelliselle puuhastelulle. Nykyisin markkinoita hallitsevat isot kansainväliset yritykset ja myyntiketjut. Toisaalta halpa työvoima ei ole ainoa tekijä, jolla investointipäätöksiä tehdään. On helppo tarkistaa esim. muiden Pohjoismaiden tilanne ja huomata, että työllisyystilanne on niissä Suomea parempi kalliista työvoimasta huolimatta.

    Valtionhallinnon tulisi käyttää taloudellisia ja henkisiä resurssejaan paremmin hyväkseen ja investoida itse omaan maahansa perustamalla uusia vientiyrityksiä, mikäli tarvittavia investointeja ei yksityiseltä sektorilta tule. Vain valtiolla on tarvittavat resurssit perustaa laajassa mittakaavassa kilpailukykyisiä yrityksiä Suomeen globaaleja markkinoita varten. Yritykset voitaisiin toki tarvittaessa myöhemmin yksityistää.

  2. Vaikken kannatakkaan edustamasi puolueen ajatusmaailmaa, oli eilinen esiintymisesi Madventuresin poikien kanssa hatunnoston arvoinen esiintyminen. Jos olisit oikealla, etkä vasemmalla niin ääneni saisit. Hienoa!

  3. Miksi työllisyystilanteeseen ei vaikuteta työtä jakamalla? Ansiotulojen verotus pitäisi olla progressiivista, niin että tietyn tulotason kohdalla palkkatyö muuttuisi kannattamattomaksi. Tämä voisi myös kannustaa yrittäjyyteen niitä, joilla on mahdollisuus korkeisiin ansioihin omalla työllään. Nythän yrittäjiksi päätyvät usein ne jotka eivät muuten ole työllistyneet. Työn jakamista pitäisi edistää myös työaikalain avulla, siirtymällä nelipäiväiseen työviikkoon. Näin esim. 40 hengen työpaikalla töitä riittäisikin 50 ihmiselle? Onko puolueenne pyrkinyt edistämään työn jakamista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *