27. 09 2012

Palkkaa ei voi katsoa syntymäajasta

Tasaisin väliajoin herää suomalaisissa huoli nuorisotyöttömyydestä. Maan valtamedioissa surraan meidän nuorisoa, jota vuosikymmenestä toiseen uhkaa työkammo ja syrjäytyminen. Ja kukas sitten maksaa meidän eläkkeemme, kysyvät tuohtuneet keski-ikäiset.

Eipä aikaakaan, niin joku keksii ehdottaa ratkaisuksi erityisiä nuorisopalkkoja. Taustalla on ajatus, että nuorten työllistämisvaikeudet johtuvat liian korkeista työllistämiskustannuksista. Nuorten palkka-ale pienentäisi työntekijän kokemattomuudesta aiheutuvaa riskiä ja siten rohkaisisi yrityksiä työllistämään nuoria.

Me vasemmistossa ajattelemme kuitenkin, että nuorten syrjäytyminen työelämästä ei johdu liian korkeista palkoista. Pikemminkin syynä on se, että jo nyt nuorten palkkapussi helisee pienempiä kolikoita kuin muiden – jos palkkaa yleensä saavat, sillä nuoret tekevät leijonanosan myös työpaikkojen palkattomista työharjoitteluista. Nuoret työllistyvät matalapalkka-aloille, heidän työsuhteensa ovat pirstaleisia ja useimmissa työehtosopimuksissakin on nuorten palkkaa pienentäviä porrastuksia.

Nuoret ovat myös muulla tavoin työmarkkinoiden paarialuokka: kokemattomuudestaan huolimatta he tekevät vaarallisimmat työt ja työllistyvät epäedullisimmin ehdoin. He kohtaavat vanhempia työntekijöitä useammin maksamatta jääneitä palkkoja, kohtuuttomia työaikoja, köyhyyttä ja häirintää.

Palkkojen maksuperusteita ei tietenkään ole kiveen hakattu, joten niistä voi ja pitää keskustella. Esimerkiksi Suomessa oli vielä muutama vuosikymmen sitten tavallista, että perheellisille maksettiin enemmän kuin sinkuille ja miehille enemmän kuin naisille. Nykyään huollettavien määrästä aiheutuvia toimeentulo-ongelmia hoidetaan mieluummin verotuksen kautta ja sukupuoleen perustuvaa palkkausta kutsutaan syrjinnäksi. Nämä ovat poliittisia päätöksiä.

Myös nuoren työntekijän kuva on muuttunut. Ennen töihin mentiin teini-iässä, jolloin osa ylöspidosta tuli vielä kotoa ja ammattitaito hankittiin tekemällä. Nyt työelämään pyrkii ihan toisenlaisia ”nuoria”, usein jo ammattipätevyyden hankkineita aikuisia, joiden oletetaan kattavan elämisensä omilla ansiotuloillaan. Siksi nuorten minipalkat ovat tänään ihan eri asia kuin isovanhempieni aikaan.

Nuorten työehtojen heikentämisen sijaan pitää kysymys kääntää toisin päin: miten ihmeessä nuori voi kasvaa yhteisönsä vastuunkantajaksi, jos hänen työuransa alkumetrit ovat yhtä ikäsyrjintää?

One thought on “Palkkaa ei voi katsoa syntymäajasta

  1. Pahin seuraus nuorten palkka-alesta on se, että se synnyttää kahdet työmarkkinat. Miksi yritys palkkaisi ammattilaisen, kun se voi rekrytoida opiskelijoita puoleen hintaan? Esimerkiksi käännösalalla näin on käynyt jo. Ammattiin valmistuneet joutuvat tinkimään toimeentulostaan kun opiskelijat vievät nälkäpalkkatyöt.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *