Mitä jos perustulo laiskistaa?

Perustulolla tarkoitetaan yleensä rahaa, joka osoitetaan kaikille jonkin alueen asukkaille, samansuuruisena ja ilman tarveharkintaa. Toisinaan perustuloon luetaan myös julkiset palvelut. Näillä kun on suora yhteys siihen, millaisella summalla ihmisten voidaan olettaa tulevan toimeen. Suomen nykyisistä tulonsiirroista lähimmäksi perustuloa tulee ehkä lapsilisä. Se tosin vaihtelee sisarusten määrän mukaan, mutta ei ole riippuvainen esimerkiksi vanhempien tulotasosta.

Suomessa esitetyt perustuloehdotukset nojaavat yleensä malliin, jossa paremmin tienaavat palauttavat perustulonsa korkeampina veroina. Siten suoraa taloudellista hyötyä perustulosta saisivat vain pienituloiset, näistä erityisesti opiskelijat sekä ihmiset, jotka eivät selviä nykyisestä sosiaaliturvabyrokratiasta. Kuitenkin myös hyvätuloiset hyötyisivät perustulosta, sillä sen oletetaan lisäävän yhteiskunnallista vakautta ja vähentävän julkisen sektorin hallinnointikustannuksia.

Perustulosta on toistaiseksi olemassa vain paikallisia kokeiluja. Siksi sen vaikutuksista on vaikea sanoa mitään varmaa. Osa perustulon vastustajista pelkääkin, että taattu minimitoimeentulo tuhoaisi suomalaisen työmoraalin. Argumentti ei ole mitenkään uusi, sillä on jarrutettu kaikkia pienituloisia hyödyttäviä tulonsiirtoja ainakin keskiaikaisista kirkkokolehdeista lähtien (eliitin mahdollinen laiskuus ei ole herättänyt vastaavaa huolta).

Epäilenkin vahvasti perustulon demoralisoivaa vaikutusta. On totta, että aina ja jokaisessa järjestelmässä on vapaamatkustajia, jotka eivät halua osallistua yhteisönsä rakentamiseen. Kaikki tähänastinen tietomme viittaa kuitenkin siihen, että enemmistön kohdalla turvattu toimeentulo pikemminkin lisää kuin vähentää ihmisten toimeliaisuutta. Esimerkiksi Namibiassa tehdyn perustulokokeilun seurauksena sekä lasten koulunkäynti että aikuisten perustamat yritykset lisääntyivät merkittävästi.

Toisaalta keskustelu laiskuudesta ampuu mielestäni kokonaan idean ohi. Perimmiltäänhän perustulon ydin on oivalluksessa, että työtä tehdään ja yhteistä vaurautta synnytetään paljon muuallakin kuin virallisessa työelämässä.

Ei ole tehtaissa työntekijöitä, ellei joku ensin syötä, pese, hoivaa ja tuudita vauvoista fiksuja aikuisia – usein ilman palkkaa. Ei tule yliopistoista innovaatioita ilman meitä edeltäneiden sukupolvien kieli- ja kulttuuriperintöä. Jos kerran tuotannossa syntyvä vauraus itse asiassa perustuu meidän kaikkien ponnistuksille, on vain loogista jakaa myös hyötyä meidän kaikkien kesken.

Please like & share:

8 vastausta kohteessa Mitä jos perustulo laiskistaa?

  1. HooFoo sanoo:

    Tärkeintä tässä perustulo/kansalaispalkka/kansalaisosinko asiassa olisi päästä ottamaan ensimmäinen askel. Kannatusta asialle on poliittisen kirjon jokaisessa päässä, mutta keskustelu on juuttunut kinasteluun sopivasta tasosta.

    Ensimmäinen askel on otettava niin pienenä, että kaikki sen hyväksyvät ja hyväksyttävä se, ettei niin pienellä kansalaisosingolla elä. Mutta se on jo silti huomattava parannus. Satasen suuruinen kansanosinko takaa kaiken heikoimmalla oleville byrokratioiden väliseen tyveneen mustaan aukkoon juuttuneille rahan, jonka he saavat automaattisesti, jota ei voi ottaa pois. Ruokaraha äärimmäisen henkilökohtaisen katastrofin varalle. Sillä saa jo monta kiloo perunoita päivää kohden.

    Porkkanoita yrittäjille ja oikeistolle: Saman satasen voisi leikata kaikkien kokopäivätöissä olevien NETTOpalkasta pois. Samoin eläkeläisten nettoeläkkeestä satanen pois.
    Keppiä ja porkkanaa koululaisille: Peruskoulun lopettanut saisi satasen jos jatkaa koulunkäyntiä toiseen asteeseen, samalla jo osan opintotukibyrokratiasta voisi purkaa. Perustulo voisi olla myös pienempi, jos ei hanki mitään ammattia.
    Työttömyyskorvauksista myös satanen pois.

    Rahoitukseen yleinen ja yhtäläinen rahainsiirtovero automaattisesti pankeista valtion kassaan jokaisesta pankkitapahtumasta. Otaksun että promille riittää alkuun. Siitä ei pitäisi kenelläkään olla vinkumista, että pääomat pakenee Suomesta.

    Idea on siinä että saadaan homma alulle. Pienin kaikkien hyväksyttävissä oleva askel ja sitten saadaan jo kokemusta homman toimivuudesta. Jos kaikki toimii, niin seuraavaksi askeleeksi voisi ottaa opintotuen perusosan ja myöhemmin perus työttömyysturvan.
    Jos homma näyttäisi ryssivän, niin pienistä askeleista on helpompi peruuttaa ja tehdä korjauksia. Pahinta mitä tälle asialle voi tehdä, on vaatia kertarysäyksellä utopistista, puhdasoppista maailmanpelastusoperaatiota, jossa koko sosiaaliturvajärjestelmä pannaan uusiksi.

    Hiukan realismia ja pragmatismia peliin, niin päästään eteenpäin.

  2. mistä rahat? sanoo:

    Oliko blogin pitäjällä ideaoita millä tämä rahoitetaan?

  3. anonyymi sanoo:

    Perustulo olisi myös ensimmäinen askel järkevämpään tekijänoikeuteen, ainakin mikäli artistien nälkäännääntymisargumenttia on uskominen. (Siihen ei tosin ole uskomista, mutta olisihan tuokin työ sitten jo ihan eri pohjalla.) Toisaalta saavutetuista eduista ei tingitä, joten ihan samalla tavalla taitaisivat nääntyä perustulonkin jälkeen nälkään niin, ettei tekijänoikeuteen voisi koskea.

  4. anonyymi sanoo:

    HooFoo, perustulon yksi ideasta on yksinkertaistaa tukiviidakkoa ja byrokratiaa niin, ettei ihmisiä putoile rakoihin. Sitä ei voi tehdä vähittäin. Kyseessä on pitkälti sosiaaliturvan kokonaisuudistus.

  5. HooFoo sanoo:

    ”Sitä ei voi tehdä vähittäin.”

    Miksi ei?
    Vaihtoehto on, että eri ismien ja poliittisten suuntauksien pilvilinnat taistelevat keskenään seuraavatkin 20 vuotta ja ei saada mitään aikaan….

  6. Ding sanoo:

    Hei,

    Oletko tutustunut Tanskan malliin, jota voisi kaiketi pitää yhtenä aika merkittävänä kokeiluna kun puhutaan perustulosta. Käsittääkseni sen pohjalta voisi saada hyviä argumentteja perustulon puolesta, vaikkakin Tanskassa perustulo taitaa sisältää työvelvoitteen.

    Mielestäni Namibian tuloksia on vaikeampi hyödyntää tähän pohdintaan, koska meidän perukoilla rahaan perustuva talous on paljon pitemmällä. Namibian oloissa perustulolla voi olla tavallaan elvyttävä vaikutus, josta ei meille yleisessä tilanteessa olisi lähellekään niin paljoa hyötyä.

  7. Viktor Kremlin sanoo:

    Siinähän oli kahdessa viimeisesä kappaleessa koko juttu kauniisti paketissa.
    Sen jatkuma on ,että rahalla ei ole merkitystä, jos ei se ole työssä eli vaihdu eli toimi vaihdannan väliaineena. Iso kasa rahaa on vain pelin kohteeksi kelpaavaa.
    Sitä pahimmillaan pelaavat tietokoneet keskenään. Se raha on poistunut yhteiskunnan hyvinvointia mahdollistavasta toiminnasta.
    Sitten on vielä se, että onko kaikki kykeneviä johonkin ja pitääkö jokaisesta repiä irti maksimi. Toisen lahjoilla ei vaan tulla lääkäriksi. (valelääkärikin hallitsee kokonaisuuksia).Joistakin ei ole edes seisoskelemaan kadunkulmassa.

  8. Tom Pesch sanoo:

    Perustulosta on sanottu jo kaikki mahdollinen moneen kertaan. Ilman testausta keskustelu jää ideologioiden väliseksi kinasteluksi, mikä ei johda mihinkään.

    Tässä oma mallini perustulohakemuksesta:
    http://www.auradesign.fi/perustulo/perustulohakemus.html

    Jokainen voi miettiä omalta kohdaltaan alkaisiko sosiaalipummiksi jos saisi vastikkeetonta perustuloa. Minä ainakin tekisin kaksi kertaa enemmän töitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>