Julkinen terveysbisnes

Minulla ei ole mitään yksityisiä terveyspalveluja vastaan. Minua häiritsee vain se, että tätä terveysbisnestä pyöritetään julkisilla varoilla.

Ensin tuli terveyspalvelujen kaksiraidemalli, kun kunnallisten terveyskeskusten rinnalle perustettiin yksityisiä lääkäriasemia. Niiden liikeidea nojasi Kelan avokätiseen tukeen ja työterveyslakiin, joka velvoittaa työnantajan järjestämään alaisilleen työterveyshuollon.

Pitkään yksityisiä terveyspalveluja käyttivät lähinnä rikas eliitti ja vakituisissa työsuhteissa olevat palkansaajat. Kun sitten 1990-luvun lamapaniikki rapautti kunnallisia terveyspalveluja (yksityisten saamaan julkiseen tukeen ei kajottu), yhä useampi työterveyshuollossa asioimaan tottunut vanhempi hankki myös lapsilleen yksityisen sairausvakuutuksen. Nykyisin yksityiselle puolelle ovat löytäneet lähes kaikki, joiden tulotaso kestää omavastuuosuuden.

Meillä on siis kaksiosainen terveydenhoitojärjestelmä, jossa yhteisillä varoilla tuotetaan toisille vähän parempia palveluja kuin toisille. Tämä on jo aika kaukana siitä yhteisen, maksuttoman ja laadukkaan terveydenhoitojärjestelmän ihanteesta, johon hyvinvointivaltiossa vuosikymmeninä uskottiin.

Vaan eipä tässä vielä kaikki. Yksityistä terveysbisnestä tietysti kaivelee, että valtio kattaa vain osan kuluista. Siksi onkin paikallaan, että yhä kasvava osa myös kunnallisista terveyspalveluista tuotetaan markkinalogiikalla. Ensin kunnat ostivat yksittäisiä keikkalääkäreitä, nyt jo kokonaisia terveyskeskusyksiköitä. Ja kun laman vuoksi säästetään, se tehdään jälleen omasta tuotannosta, ei suinkaan näistä ostopalveluista.

On ymmärrettävää, että terveysalan yritykset hurraavat tälle kehitykselle. Sen sijaan epäselvää on, mitä veronmaksajat tai palveluiden käyttäjät tästä kaikesta hyötyvät. Viime kuukausina on ilmestynyt useampikin tutkimus, joiden mukaan yksityisiltä ostetuissa terveyspalveluissa pystytään jakamaan vähemmän vastaanottoaikoja ja kuormitetaan enemmän erikoissairaanhoitoa kuin kunnallisissa terveyskeskuksissa. Eikä siitä tule edes säästöjä: 80 prosenttia kuntien johtavista lääkäreistä arvioi palveluostojen käyneen omaa tuotantoa kalliimmaksi.

On outoa, että Suomi niin innokkaasti pyrkii kohti yhdysvaltalaista terveydenhuoltojärjestelmää, joka kaikissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu niin kalliiksi ja tehottomaksi, että maa on itsekin päättänyt luopua siitä. USA:ssa miljoonat ihmiset ovat jääneet ilman hoitoa, lapsikuolleisuus on huomattavan korkea ja 62 % konkursseista johtuu siitä, etteivät ihmiset selviä lääke- ja hoitolaskuistaan.

Hyvä taloudenpito ja kansanterveys edellyttävät, että terveysalan yrityksiltä poistetaan julkinen tuki ja rahat käytetään julkisen terveydenhuollon kehittämiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>