Kaikki eivät pääse lääkäriin

Universal access tarkoittaa periaatetta, jossa palvelu tai tuote toteutetaan niin, että se on yhdenvertaisesti kaikkien ulottuvilla. Käsite on voimakkaasti sidoksissa ihmisoikeuksiin. Meillä aihetta on sivuttu esimerkiksi pohdittaessa maailman ihmisten eriarvoisia mahdollisuuksia käyttää tietotekniikkaa tai saada henkilötunnus.

Julkisiin palveluihin liittyy Suomessakin ehtoja. Merkittävä osa on tarkoitettu vain kunnan asukkaille, toiset sidottu kansalaisuuteen. Jos et kuulu etuoikeutettujen ryhmään, et saa palvelua tai saat sen erilaisin ehdoin kuin muut. Lisäksi on olemassa sellaisia rajoitteita, jotka asettavat virallisesti palveluun oikeutetut ihmiset keskenään eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi jos päivähoitoa järjestetään vain suomen kielellä, ruotsinkieliset jäävät ilman. Samoin käy silloin, jos lääkäriaikoja on tarpeeseen nähden liian vähän ja niitä riittää vain niille, jotka ponnekkaimmin jaksavat vaatia.

Universal access –keskustelu on noussut Euroopassa viime vuosina erityisesti suhteessa liikkuvaan väestöön. Näyttää siltä, että virallisen siirtolaisuuden volyymi kasvaa koko ajan, minkä lisäksi monet siirtolaiset tulevat maahan ilman papereita. Valtioiden ulkomaalaiskontrollin kiristyessä liikkuminen alueelta toiselle on entisestään kiihtynyt. Näillä ihmisillä ei ole mahdollisuutta laskea asuinpaikkaan sidottujen terveys- ja sosiaalipalveluiden varaan, koulutuksesta nyt puhumattakaan. KELA-kortin arvon ymmärtää vasta, kun sitä ei ole.

Poikkeuksena ovat olleet ns. matalan kynnyksen palvelut, joissa ei henkilötietoja kysellä. Euroopan tasolla merkittävin sosiaali- ja terveysalan kehittämistyö tapahtuukin universal access -järjestelmissä ja erityisesti siinä on kunnostautunut esimerkiksi Oslo, jossa matalan kynnyksen palveluita järjestetään järjestöjen lisäksi myös kunnan toimintana. Monissa Etelä-Euroopan maissa taas paperittomien siirtolaisten valtava määrä on pakottanut kehittämään kaikilla avoimia sairaaloita ja avustustyötä.

Tampereella matalan kynnyksen palveluja tarjotaan ainakin Pro-tukipisteellä, Nervissä ja Aids-tukikeskuksessa (joista tosin ensimmäinen on tarkoitettu vain seksityöntekijöille ja toinen piikkihuumeiden käyttäjille). Taantumassa näiden rahoitus on kuitenkin ensimmäiseksi liipaisimella, sillä niiden käyttäjäkunta ei äänestä tai ole edes äänioikeutettu. Kun Aids-tukikeskus vuoden vaihteessa lopettaa sukupuolitautitestauksen, jäljelle jää vain kaupungin vastaava toimipiste Itsenäisyydenkadulla. Nyt senkin lakkauttamista ollaan harkitsemassa. Samat testithän saa terveyskeskuksista, kunhan vain on kirjat Tampereella.

Alueelta löytyy vuositasolla tuhansia, joilla ei ole.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>