Älä ruoki lamaa

Eilen istuimme useamman tunnin virastotalolla. Lasten ja nuorten lautakunnalla oli esityslistallaan lamasäästöt. Koska asiasta on tullut paljon yhteydenottoja, kirjoitan selvityksen kokouksesta blogiini, vaikka asia ei ehkä muilla paikkakunnilla asuvia kiinnostakaan. (Tarkempi pöytäkirja ilmestynee piakkoin Tampereen kaupungin sivuille):Lähtötilanne oli se, että kaupunginhallitus edellytti meiltä 3 prosentin säästöä ja virkamiehet olivat viilanneet sen pohjalta esityksen. Seuraavista asioista keskusteltiin. Osa hyväksyttiin yksimielisesti, mutta milloin äänestettiin, äänet menivät vasemmistoliitto ja sdp vastaan kokoomus, keskusta ja vihreät. Perussuomalaisten edustaja äänesti vaihtelevasti.

1. Järvensivun, Hallilan ja Ristinarkun/Takahuhdin koulujen uudelleenjärjestelyt: Päädyttiin vihreiden Vesa Eskolan ehdotukseen, että Järvensivulla ja Hallilassa jatkavat samat luokat kuin nykyäänkin ja Ristinarkku/Takahuhti yhdistetään. Päätökset kuitenkin tehtiin ehdollisena sillä, että Osaamis- ja elinkeinolautakunta päättää Messukylän lukion lakkautuksesta. Koetimme demarien kanssa (Joonas Lepistön esittämänä) vaihtoehtoa, jossa Järvensivu ja Hallila olisi jätetty ennalleen lukioratkaisuista riippumatta, mutta hävisimme äänestyksen.

Nyt siis kaikki kouluaktivistit pommittamaan Oselan väkeä: Järvensivun ja Hallilan kannattaa koettaa vaikuttaa niin, että Messukylän lukio lakkautetaan. Takahuhdin/Ristinarkun väen taas kannattaa koettaa yrittää juuri päinvastaista.
Lautakunta kuitenkin hyväksyi esittämäni ponnen, että jos nyt sitten käy niin, että Hallilasta koululuokkia siirretään, näille lapsille taataan erillinen koulukuljetus.

2. Vasta lautakunnassa hyväksyttyä Tampere-lisää aiotaan nyt leikata siten, että siitä tulisi tulosidonnainen (koskisi n. 57 prosenttia perheistä) ja sitä saisi vain alle 2-vuotiaiden lasten hoitamisesta kotona (nyt raja on 3 v.). Mä ja demarit esitimme, että ikäraja olisi kuitenkin edelleen pidetty 3 vuodessa, mutta hävisimme.

Tampere-lisään liittyen lautakunta hyväksyi (kokoomuksen Järvelän esittämänä) toivomusponnen (tarkoittaa tässä eräänlaista raha-anomusta kaupunginhallitukselle), jossa Tampere-lisään kuitenkin löytyisi rahaa tai jos sitä leikataan, leikkaus kohdistuisi ikään muttei tulorajoihin. Itse tein päinvastaisen ponsiesityksen, jossa siis oltiin mieluummin valmiita leikkaamaan tuki hyvätuloisilta kuin yli 2-vuotiailta. Tämä on niitä kohtia, joissa vasemmiston ja oikeiston ero tulee selvimmin esiin.

3. Esitin, että opetustunteja ei leikattaisi 1,5 prosenttia. (Muutos tarkoittaa käytännössä opettajakunnan vähentämistä ja ryhmäkokojen kasvattamista.) Hävisimme äänestyksen.

4. Lisäksi listalla oli myöhemmässä kohdassa koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon maksujen korotus. Esitin, että sitä ei toteutettaisi, mutta jäimme tässäkin vähemmistöön.

Omat valintani kokouksessa tein seuraavilla perusteilla:

  • Meille luottamushenkilöille koetetaan uskotella, että nyt ei auta muu kuin leikata palveluja (täkäläinen kokoomus ei ilmeisesti ole kuullut mainostoimistonsa ”älä ruoki lamaa” –kampanjasta). Itse ajattelen, että meidän pitäisi nyt muistaa 1990-luvun alun lamassa tehdyt mokat ja ottaa oppia. Silloinhan Suomi ajoi julkiset palvelunsa alas ja laskua maksettiin sitten pitkälle 2000-luvulle, osittain 1980-luvun sosiaali- ja terveyspalvelujen tasoa ei ole saavutettu vieläkään. Samaan aikaan Ruotsi piti julkisen velkaantumisen kautta palvelunsa kunnossa ja työttömyysprosentin alhaisena, minkä seurauksena lamasta selvittiin rapakon takana paljon nopeammin ja vähemmin vaurioin.
  • Kaupunginhallitus on linjannut, että kaikkien sektorien pitää leikata suhteessa saman verran. Oma valtuustoryhmäni oli kuitenkin sitä mieltä, että hyvinvointipalvelujen lisäksi erityisesti lapsia pitää suojella. Jos säästöjä tehdään, viimeiseksi lapsista.
  • Juuri taantuman aikaan julkisia palveluja tarvitaan kaikkein eniten ja toisaalta niiden tuottamisella voidaan tasata suhdannevaihtelua.
  • Demokratian suurin uhka on, että ihmiset eivät koe voivansa vaikuttaa politiikkaan ja passivoituvat. Jos siis jossain syntyy kansalaisaktivismia jonkin asian puolesta, sitä pitää tukea, vaikka asia ei kaupungin mittakaavassa olisikaan hirveän merkittävä. Niille ihmisille ja ehkä sille alueellekin se on.
  • Jos vaaleissa luvataan jotain, ei sovi muutama kuukausi myöhemmin tehdä juuri päinvastoin. (Tämä koskee esimerkiksi kouluverkkoa ja Tampere-lisää, kumpikin pormestaripuolueidenkin keskeisiä poliittisia vaaliteemoja ja kummassakin nyt lipsutaan jo hyvää vauhtia.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>