Timmi julkinen sektori

Pitkin syksyä on julkista sektoria syytetty ”liikakasvusta” ja ”pöhöttyneisyydestä”. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto on esitellyt käppyröitä, joiden mukaan julkiset menot olisivat lähes tuplaantuneet 2000-luvun aikana.

Joko tietoisesti tai huolimattomuuttaan EK käyttää sinänsä totuudenmukaista kuviota väärin. Vaikka julkisen sektorin nimellinen kasvu oli todellakin noin 80 prosenttia vuosina 2000-2012, rahan arvon heikkenemisestä puhdistetut kasvuluvut näyttävät ihan muuta.

Kiinteähintaisilla luvuilla (Tilastokeskuksen laskema) julkisen sektorin kasvu on noin 16 prosenttia. Samalla jaksolla Suomen väkiluku kasvoi 4,5 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 31 prosenttia. Näin julkisen sektorin palvelutason voi olettaa pysyneen suurin piirtein ennallaan. Väitteet hallitsemattomasta paisumisesta eivät ole totta.

En liioin löytänyt tutkimuksellista tukea yleiselle valitukselle hallinnon tehottomuudesta. Itse asiassa EU:n komission tuoreen raportin mukaan Suomen julkishallinto on Euroopan unionin tehokkainta. Selvityksessä tarkasteltiin koko hallinnon laatua, sen puolueettomuutta ja palveluita.

Entäpä se kuuluisa verobyrokratia, joka elinkeinoelämän äänitorvien mukaan tekee yrittämisestä Suomessa maanpäällisen Helvetin? No, Maailmanpankin tilastojen mukaan suomalaisyritykset käyttävät vuodessa keskimäärin 93 tuntia verotukseen liittyvän byrokratian hoitoon. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on 122 ja Saksassa 218. Silti noissakin maissa esiintyy varsin vireää yritystoimintaa.

Ennen kuin resepti voidaan kirjoittaa, pitää tunnistaa sairaus. Muuten voi käydä niin, että väärää lääkettä saaneen potilaan tila vain pahenee.

Suomen talous ei ole vaikeuksissa siksi, että menot olisivat kasvaneet kohtuuttomasti tai virkamiehet erityisen saamattomia. Taloudenpidon ongelma on ennen muuta tulojen pienentyminen. Suomi kamppailee samanaikaisesti kansainvälisen talouskriisin ja mittavan kotimaisen elinkeinorakenteen murroksen kanssa.

Niiden patoamaa tulovirtaa kuivattavat entisestään hallituksen operoimat menoleikkaukset ja palkkamaltti, joiden johdosta kotimainen kysyntä sakkaa yhtä aikaa viennin kanssa.

 

(Kirjoitettu Lehtiyhtymälle 10.1.2015)

Blogi | 2 kommenttia