Laiskat kotiäidit?

Vuoden kuluttua astuu voimaan kotihoidontuen uudistus. Jatkossa lapsen hoitaminen kotona kolmivuotiaaksi edellyttää, että tukikuukaudet jaetaan vanhempien kesken. Tähän saakka perheet ovat saaneet päättää itse.

Uudistusta on julkisuudessa perusteltu isien kannustamisella hoivavastuuseen. Nykyisellään isät käyttävät yleensä vain heille korvamerkityn isyysvapaan lapsen syntyessä. Pitkille hoitovapaille jäävät pääsääntöisesti äidit. Tämä heikentää sekä naisten urakehitystä että isien mahdollisuuksia täysipainoiseen vanhemmuuteen.

Ajan myötä uusi tukimalli ehkä innostaa perheitä jakamaan hoivaa tasaisemmin. Edes budjettivalmistelusta vastaavat virkamiehet eivät kuitenkaan usko nopeaan muutokseen. Sen sijaan budjeteissa varaudutaan tarhapaikkojen lisääntymiseen, kun äidit joutuvat palaamaan töihin aikaisemmin.

Ja sehän todennäköisesti onkin se todellinen tavoite, patistaa äidit töihin. Pitkät hoitovapaat nähdään ongelmana, kun on tämä kestävyysvaje ja suuret ikäluokat ja työurien pidentäminen. Rivien välissä lapsiaan kotona hoitavia äitejä pidetään laiskureina, jotka leppoistavat muiden kustannuksella.

Totta tässä on sen verran, että Suomi on edelleen kotihoidon maa. Suomalaislapset viedään hoitoon kodin ulkopuolelle huomattavasti vanhempina kuin useimmissa muissa länsimaissa. Kukaan pienten lasten kanssa kotona ollut tuskin kuitenkaan kutsuisi ajanjaksoa laiskotteluksi.

Lisäksi, tilastojen valossa suomalaiset naiset näyttäisivät hoitovapaista huolimatta hoitavan hyvinkin osuutensa työelämässä. Kun tarkastellaan toteutuneita työuria ja tehtyjä työtunteja, suomalainen nainen tekee töitä enemmän aikaa kuin sisarensa muissa maissa. Hän menee töihin hieman suomalaismiestä aikaisemmin ja jää eläkkeelle myöhemmin. Vähemmän kuin 3 lasta synnyttävät naiset tekevät myös pitempiä työuria kuin lapsettomat miehet tai naiset.

Suomalaiset naiset urakoivat siis jo nyt lähes yhtä pitkiä työuria kuin suomalaiset miehet ja pidempiä kuin länsimaalaiset naiset keskimäärin. Tähän päälle he kantavat vastuuta läheistensä hoivasta enemmän kuin useimmat länsimaalaiset naiset ja huomattavasti enemmän kuin veljensä tai aviopuolisonsa.

Vihjailut kotiäideistä yhteiskunnan vapaamatkustajina eivät ole vain mauttomia. Ne ovat myös tilastollisesti virheellisiä.

(Kirjoitettu Suur-Tamperelaiseen 27.8.2014)

Blogi | 1 kommentti